Lapsen surun kohtaaminen : Opas hoitajille tehohoitotyöhön
Ala-Sihto, Anni; Pirttinen, Sanna; Saukko, Paula (2009)
Ala-Sihto, Anni
Pirttinen, Sanna
Saukko, Paula
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107586
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on toteutettu työelämälähtöisesti ja toiminnallisesti. Se sisältää raportointiosuuden ja tuotoksen, joka on teho-osaston henkilökunnan käyttöön tarkoitettu opas. Työmme perustuu teoriatietoon ja käytämme mukaillen induktiivista sisällönanalyysia.
Tehohoidolla tarkoitetaan teho-osastolla vaikeasti sairaille potilaille annettavaa hoitoa, jonka tavoitteena on potilaan hengen pelastaminen, sairaudesta tai vammasta johtuvan haitta-asteen vähentäminen, toipumisasteen optimoiminen ja hoitoajan minimoiminen. Tehohoitotyölle on luonteenomaista potilaan tilan kriittisyys ja tilanteiden nopea muuttuminen.
Kuolemasta on tullut suomalaisille vieras ja etäinen asia, koska Suomessa lähes kaikki ihmiset kuolevat hoitolaitoksissa. Lapsen käsitys kuolemasta vaihtelee suuresti hänen ikänsä sekä hänen kielensä ja ajattelunsa kehitystason mukaan. Lapsen traumaattisen kriisin aiheuttaa usein järkyttävä, äkillinen, odottamaton ja epätavallisen voimakas tilanne, jonka ymmärtämiseen sekä psyykkiseen hallintaan hänen aiemmat kokemuksensa eivät riitä. Tällaisia tapahtumia ovat mm. läheisen äkillinen kuolema, erilaiset onnettomuudet, vakava sairastuminen tai omaisen itsemurha.
Hoitajalla on suuri merkitys lapsen auttamisessa akuutissa suru- ja kriisiprosessissa. Lapsen kohtaamiseen ja tapahtumasta kertomiseen on varattava riittävästi aikaa, ja paikan on oltava rauhallinen. Hoitajan tulee luoda lapselle turvallisuudentunne ja hänen on kerrottava kuolemasta suoraan ja totuudenmukaisesti. Lapsi jaksaa olla surussaan vain pieniä hetkiä kerrallaan.
Tehohoidolla tarkoitetaan teho-osastolla vaikeasti sairaille potilaille annettavaa hoitoa, jonka tavoitteena on potilaan hengen pelastaminen, sairaudesta tai vammasta johtuvan haitta-asteen vähentäminen, toipumisasteen optimoiminen ja hoitoajan minimoiminen. Tehohoitotyölle on luonteenomaista potilaan tilan kriittisyys ja tilanteiden nopea muuttuminen.
Kuolemasta on tullut suomalaisille vieras ja etäinen asia, koska Suomessa lähes kaikki ihmiset kuolevat hoitolaitoksissa. Lapsen käsitys kuolemasta vaihtelee suuresti hänen ikänsä sekä hänen kielensä ja ajattelunsa kehitystason mukaan. Lapsen traumaattisen kriisin aiheuttaa usein järkyttävä, äkillinen, odottamaton ja epätavallisen voimakas tilanne, jonka ymmärtämiseen sekä psyykkiseen hallintaan hänen aiemmat kokemuksensa eivät riitä. Tällaisia tapahtumia ovat mm. läheisen äkillinen kuolema, erilaiset onnettomuudet, vakava sairastuminen tai omaisen itsemurha.
Hoitajalla on suuri merkitys lapsen auttamisessa akuutissa suru- ja kriisiprosessissa. Lapsen kohtaamiseen ja tapahtumasta kertomiseen on varattava riittävästi aikaa, ja paikan on oltava rauhallinen. Hoitajan tulee luoda lapselle turvallisuudentunne ja hänen on kerrottava kuolemasta suoraan ja totuudenmukaisesti. Lapsi jaksaa olla surussaan vain pieniä hetkiä kerrallaan.