Kellokosken laboratoriotoiminnan uudelleen organisointi
Tuovinen, Paula (2009)
Tuovinen, Paula
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912097547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912097547
Tiivistelmä
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvien rakennemuutosten vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö on kansallisen terveyshankkeen yhteydessä esittänyt, että laboratoriopalvelut koottaisiin nykyistä suurempiin yksiköihin. Tarkoituksena on soveltaa liikelaitosmallia esimerkiksi laboratoriopalvelujen järjestämiseen kuntien yhteistyönä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) laboratoriopalveluiden järjestämissuunnitelmassa valtuustokaudelle 2005 – 2008 tavoitteeksi asetetaan, että kaikkien sairaanhoitoalueiden laboratoriot ja 80 % perusterveydenhuollon laboratorioista on integroitunut HUSLABiin valtuustokauden loppuun mennessä.
Opinnäytetyössä selvitettiin mahdollisuuksia kahden HUSLABin laboratorion toiminnan uudelleen organisoinnille. Opinnäytetyössä kartoitettiin Kellokosken terveysaseman ja sairaalan laboratorion nykyiset henkilöstöresurssit, toimitilat, laitteet ja kustannukset. Opinnäytetyössä toteutettiin myös teemahaastatteluja (N=7), joissa kartoitettiin eri toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka laboratoriotoiminnot tulisi järjestää uudelleen organisoinnin yhteydessä, jotta ne toimisivat kaikkien osapuolten kannalta toivotulla tavalla. Haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti sisällön analyysin periaattein.
Nykytilan kartoituksen ja teemahaastattelujen perusteella opinnäytetyössä kehiteltiin erilaisia vaihtoehtoja laboratoriotoimintojen tuottamiselle Kellokoskella. Teemahaastattelujen tulokset osoittivat, että laboratorioiden sijaintia pidettiin keskeisenä. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö toimii hyvin. Negatiivisemmat kokemukset liittyvät työergonomiaan, toimipisteiden väliseen siirtymiseen, sijaisten käytön vähäisyyteen ja työnantajan tuen puutteeseen. Näytteenoton aamupainotteisuus, yksin työskentely sekä ajan puute aiheuttivat työkuormitusta. Asiakasnäkökulmaa pidettiin erittäin tärkeänä muutosta suunniteltaessa.
Henkilöstöä tulisikin kuunnella ennen laboratoriotoiminnan uudelleen organisoinnin toteuttamista. Muutoksen jälkeen henkilöstöresurssien tulisi vastata toimintaa. Työpisteessä tulisi työskennellä vakituisesti samojen henkilöiden, jotta kaikki tarvittava tieto olisi aina käytössä. Lähiesimiehen tulee toimia työntekijöiden tukipilarina ja informaatiokanavana myös muutoksen aikana. Potilaan aseman ja palvelun säilyminen vähintään ennallaan pitäisi olla ehto muutoksen toteuttamiselle.
Opinnäytetyössä selvitettiin mahdollisuuksia kahden HUSLABin laboratorion toiminnan uudelleen organisoinnille. Opinnäytetyössä kartoitettiin Kellokosken terveysaseman ja sairaalan laboratorion nykyiset henkilöstöresurssit, toimitilat, laitteet ja kustannukset. Opinnäytetyössä toteutettiin myös teemahaastatteluja (N=7), joissa kartoitettiin eri toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka laboratoriotoiminnot tulisi järjestää uudelleen organisoinnin yhteydessä, jotta ne toimisivat kaikkien osapuolten kannalta toivotulla tavalla. Haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti sisällön analyysin periaattein.
Nykytilan kartoituksen ja teemahaastattelujen perusteella opinnäytetyössä kehiteltiin erilaisia vaihtoehtoja laboratoriotoimintojen tuottamiselle Kellokoskella. Teemahaastattelujen tulokset osoittivat, että laboratorioiden sijaintia pidettiin keskeisenä. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö toimii hyvin. Negatiivisemmat kokemukset liittyvät työergonomiaan, toimipisteiden väliseen siirtymiseen, sijaisten käytön vähäisyyteen ja työnantajan tuen puutteeseen. Näytteenoton aamupainotteisuus, yksin työskentely sekä ajan puute aiheuttivat työkuormitusta. Asiakasnäkökulmaa pidettiin erittäin tärkeänä muutosta suunniteltaessa.
Henkilöstöä tulisikin kuunnella ennen laboratoriotoiminnan uudelleen organisoinnin toteuttamista. Muutoksen jälkeen henkilöstöresurssien tulisi vastata toimintaa. Työpisteessä tulisi työskennellä vakituisesti samojen henkilöiden, jotta kaikki tarvittava tieto olisi aina käytössä. Lähiesimiehen tulee toimia työntekijöiden tukipilarina ja informaatiokanavana myös muutoksen aikana. Potilaan aseman ja palvelun säilyminen vähintään ennallaan pitäisi olla ehto muutoksen toteuttamiselle.