Sähköisessä rytminsiirrossa olleiden potilaiden kokemuksia ohjauksesta Hatanpään sairaalan osastolla B5
Korkeamäki, Marika; Liukkonen, Heli (2009)
Korkeamäki, Marika
Liukkonen, Heli
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912097526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912097526
Tiivistelmä
Noin neljännes väestöstä sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa eteisvärinään, jonka yhtenä hoitomuotona on sähköinen rytminsiirto. Toimenpide itsessään on lyhyt eikä vaadi pitkää sairaalahoitoa, mikä asettaa haasteita potilasohjaukselle. Potilasohjauksen tavoitteena on lisätä potilaan tietoa siten, että hän pystyy osallistumaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon ja hoitoon. Ohjauksen avulla pyritään myös tukemaan potilaan kotona selviytymistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sähköisessä rytminsiirrossa olleiden potilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta Hatanpään sairaalan osastolla B5. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, miten sähköiseen rytminsiir-toon menevien potilaiden ohjaus toteutui osastolla B5 potilaiden kokemana ennen rytminsiirtoa ja rytminsiirron jälkeen. Lisäksi selvitimme miten yksilöllisyys, turvallisuus ja hoidon jatkuvuus toteutuivat ohjauksessa.
Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Aineiston keruumenetelmä oli teemahaastattelut. Haastattelimme kuutta Hatanpään sairaalan osastolla B5 sähköisessä rytminsiirrossa ollutta potilasta. Osastonsihteeri tai hoitaja pyysi heiltä suostumuksen haastatteluun osastolla. Tämän jälkeen sovimme haastattelun ajankohdan aikaisintaan viikon päähän kotiutumisesta. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jossa tuloksia tarkastellaan induktiivisesti.
Haastattelemamme potilaat olivat tyytyväisiä ennen rytminsiirtoa annettuun suulliseen ja kirjalliseen ohjaukseen. Rytminsiirron jälkeisessä ohjauksessa oli sen sijaan puutteita. Monen potilaan kohdalla ohjaus oli suppeaa eikä kirjallista ohjausmateriaalia ollut käytössä. Rytminsiirron jälkeinen ohjaus koettiin kuitenkin hyvin tarpeelliseksi. Hoito osastolla koettiin yksilölliseksi ja turvalliseksi.
Tulosten perusteella voidaan todeta potilaiden olevan hoitoon tyytyväisiä, mutta potilasohjaukseen tulee panostaa erityisesti rytminsiirron jälkeisessä ohjauksessa. Jatkossa kannattaisi valmistaa potilaille kotihoito-ohje, josta selviäisi rytminsiirron jälkeisessä ohjauksessa läpikäytäviä asioita.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sähköisessä rytminsiirrossa olleiden potilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta Hatanpään sairaalan osastolla B5. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, miten sähköiseen rytminsiir-toon menevien potilaiden ohjaus toteutui osastolla B5 potilaiden kokemana ennen rytminsiirtoa ja rytminsiirron jälkeen. Lisäksi selvitimme miten yksilöllisyys, turvallisuus ja hoidon jatkuvuus toteutuivat ohjauksessa.
Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Aineiston keruumenetelmä oli teemahaastattelut. Haastattelimme kuutta Hatanpään sairaalan osastolla B5 sähköisessä rytminsiirrossa ollutta potilasta. Osastonsihteeri tai hoitaja pyysi heiltä suostumuksen haastatteluun osastolla. Tämän jälkeen sovimme haastattelun ajankohdan aikaisintaan viikon päähän kotiutumisesta. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jossa tuloksia tarkastellaan induktiivisesti.
Haastattelemamme potilaat olivat tyytyväisiä ennen rytminsiirtoa annettuun suulliseen ja kirjalliseen ohjaukseen. Rytminsiirron jälkeisessä ohjauksessa oli sen sijaan puutteita. Monen potilaan kohdalla ohjaus oli suppeaa eikä kirjallista ohjausmateriaalia ollut käytössä. Rytminsiirron jälkeinen ohjaus koettiin kuitenkin hyvin tarpeelliseksi. Hoito osastolla koettiin yksilölliseksi ja turvalliseksi.
Tulosten perusteella voidaan todeta potilaiden olevan hoitoon tyytyväisiä, mutta potilasohjaukseen tulee panostaa erityisesti rytminsiirron jälkeisessä ohjauksessa. Jatkossa kannattaisi valmistaa potilaille kotihoito-ohje, josta selviäisi rytminsiirron jälkeisessä ohjauksessa läpikäytäviä asioita.