Raskas työ vastaan kevyt työ : Työn vaikutus yli 50-vuotiaiden työssäkäyvien miesten voima-, nopeus- ja tasapaino-ominaisuuksiin
Kesäniemi, Mikko; Ojaniemi, Jussi; Uusi-Jaakkola, Riku (2009)
Kesäniemi, Mikko
Ojaniemi, Jussi
Uusi-Jaakkola, Riku
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912097471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912097471
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää, pitääkö fyysisesti raskas työ voima-, nopeus- ja tasapaino-ominaisuuksia paremmin yllä kuin fyysisesti kevyt työ. Työn tavoite oli verrata fyysisesti kevyttä työtä tekevien ja fyysisesti raskasta työtä tekevien eroja kyseisissä ominaisuuksissa.
Opinnäytetyömme on määrällinen, eli kvantitatiivinen tutkimus. Aineiston keruussa käytimme osia UKK-instituutin kuntotestistöstä, puristusvoimamittausta sekä painoindeksin määrittämistä. Osallistujien elintapoja ja terveyskäyttäytymistä selvitimme kyselylomakkeella. Opinnäytetyömme kohderyhmä koostui yli 50- vuotiaista työssäkäyvistä miehistä. Kohderyhmän suuruus oli 26 henkilöä.
Opinnäytetyömme tulos oli, että fyysisesti raskas työ ei pidä fyysistä kuntoa parempana kuin fyysisesti kevyt työ. Työn fyysisellä kuormittavuudella ei myöskään ollut vaikutusta osallistujan itse kokemaan terveydentilaan. Voima-, nopeus- ja tasapaino-ominaisuuksissa ei tutkimuksessa saatu eroja työryhmien välillä. Raskaan työn tekijöillä oli enemmän tuki- ja liikuntaelimistön, sekä sydän- ja verisuoniongelmia. Työn fyysinen kuormittavuus ei vaikuttanut merkittävästi harrastetun liikunnan määrään. Kevyen työn tekijät kuitenkin harrastivat useammin varsinaista kuntoliikuntaa.
Opinnäytetyömme on määrällinen, eli kvantitatiivinen tutkimus. Aineiston keruussa käytimme osia UKK-instituutin kuntotestistöstä, puristusvoimamittausta sekä painoindeksin määrittämistä. Osallistujien elintapoja ja terveyskäyttäytymistä selvitimme kyselylomakkeella. Opinnäytetyömme kohderyhmä koostui yli 50- vuotiaista työssäkäyvistä miehistä. Kohderyhmän suuruus oli 26 henkilöä.
Opinnäytetyömme tulos oli, että fyysisesti raskas työ ei pidä fyysistä kuntoa parempana kuin fyysisesti kevyt työ. Työn fyysisellä kuormittavuudella ei myöskään ollut vaikutusta osallistujan itse kokemaan terveydentilaan. Voima-, nopeus- ja tasapaino-ominaisuuksissa ei tutkimuksessa saatu eroja työryhmien välillä. Raskaan työn tekijöillä oli enemmän tuki- ja liikuntaelimistön, sekä sydän- ja verisuoniongelmia. Työn fyysinen kuormittavuus ei vaikuttanut merkittävästi harrastetun liikunnan määrään. Kevyen työn tekijät kuitenkin harrastivat useammin varsinaista kuntoliikuntaa.