Elintarvikkeet moniallergisen lapsen ruokavaliossa ja anafylaksian ennaltaehkäisyssä
Näkki, Tanja (2009)
Näkki, Tanja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912037003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912037003
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen tavoitteena oli laatia opas moniallergisen lapsen ruokavalion toteutuksen tueksi vakavan henkeä uhkaavan allergiakohtauksen eli anafylaksian ennaltaehkäisyyn. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti vakavasti ruoka-aineallergisten lasten vanhemmille, jotka tarvitsevat tietoa sekä elintarvikkeista että niiden sisältämien ainesosien merkitsemisestä elintarvikkeiden pakkausselosteisiin. Myös muut, esimerkiksi ruoka-aineallergisten lasten hoitajat, ruoka-aineallergiset itse ja muut asiasta kiinnostuneet, voivat käyttää opasta.
Opas sai alkunsa, kun opinnäytetyön tekijä huomasi oman kokemuksensa kautta, että tieto ruoka-aineallergioissa vältettävistä elintarvikkeista ja niiden sisältämistä ainesosista sekä näiden pakkausmerkintätavoista on jakaantunut moneen eri tietolähteeseen. Todellisessa elämässä tiedonpuutteella saattaa olla kohtalokkaat seuraukset, kun kyseessä on vakava henkeä uhkaava allergia. Opinnäytetyön syntyyn vaikutti myös aiheen ajankohtaisuus. Monet tahot ovat käynnistäneet erilaisia allergioihin ja elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin liittyviä ohjelmia, joista tärkeimpiä ovat Kansallinen allergiaohjelma 2008 – 2018, Päivähoidon allergia- ja astmaohjelma. Tuoreet kasvot 2009 –pakkausmerkinnät valokeilassa ja Erimenu.fi –apua ruokavalion hallintaan.
Opas laadittiin kokoamalla jo olemassa oleva tieto uuteen muotoon. Oppaan tiedot saatiin kotimaisista painetuista kirjallisista ja sähköisistä lähteistä. Lähteiden valinnassa ratkaisevaa oli, että aineiston tarjoaja on tunnettu ja sen tarjoama tieto luotettavaa, tutkittua ja yleisesti hyväksyttyä. Työn analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Opas rakentui kolmesta asiakokonaisuudesta. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin laajasti allergiaa, anafylaksiaa ja sen aiheuttajia, lasten ruoka-aineallergioita ja allergiaruokavalioita. Oppaan toisessa osassa perehdyttiin elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevaan lainsäädäntöön ja erityisesti elintarvikkeiden yliherkkyyttä aiheuttavien ainesosien merkitsemismääräyksiin. Kolmannessa osassa koottiin oppaan tärkeimpänä tiedon uudelleen järjestelyn tuotoksena syntyneet taulukot lasten tavallisimmin anafylaksiaa aiheuttavista ruoka-aineista, elintarvikkeista ja yliherkkyyttä aiheuttavista ainesosista.
Lähdemateriaalin perusteella tavallisimmin anafylaksiaa lapsille aiheuttavat maito, kotimaiset viljat, kananmuna, kala, palkokasveista soija ja maapähkinä sekä pähkinät ja siemenet. Oppaan kokoaminen vahvisti, että yksikään käytetyistä lähteistä ei sisältänyt edellä mainittujen allergioiden kohdalla tyhjentävää ja kattavaa tietoa kussakin allergiassa vältettävistä elintarvikkeista ja niiden ainesosista. Taulukkojen laadinnassa käytettyjen lähteiden lukumäärä vaihteli yhdeksän ja kahden välillä.
Pakkausmerkintöjen ja elintarvikkeisiin liittyvän tiedon ja tuntemus on oleellinen osa anafylaksian ennaltaehkäisyä. Jotta tiedonpuutteesta aiheutuvat anafylaksiakohtaukset voidaan estää, tulee kaikilta sekä allergian hoitoon ja tutkimiseen että koko elintarvikeketjuun osallistuvilta elintarvikkeiden valmistamisesta myyntiin saakka, edellyttää selkeää, yhtenäistä ja tyhjentävää tietoa elintarvikkeiden sisältämistä allergeeneista.
Opas sai alkunsa, kun opinnäytetyön tekijä huomasi oman kokemuksensa kautta, että tieto ruoka-aineallergioissa vältettävistä elintarvikkeista ja niiden sisältämistä ainesosista sekä näiden pakkausmerkintätavoista on jakaantunut moneen eri tietolähteeseen. Todellisessa elämässä tiedonpuutteella saattaa olla kohtalokkaat seuraukset, kun kyseessä on vakava henkeä uhkaava allergia. Opinnäytetyön syntyyn vaikutti myös aiheen ajankohtaisuus. Monet tahot ovat käynnistäneet erilaisia allergioihin ja elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin liittyviä ohjelmia, joista tärkeimpiä ovat Kansallinen allergiaohjelma 2008 – 2018, Päivähoidon allergia- ja astmaohjelma. Tuoreet kasvot 2009 –pakkausmerkinnät valokeilassa ja Erimenu.fi –apua ruokavalion hallintaan.
Opas laadittiin kokoamalla jo olemassa oleva tieto uuteen muotoon. Oppaan tiedot saatiin kotimaisista painetuista kirjallisista ja sähköisistä lähteistä. Lähteiden valinnassa ratkaisevaa oli, että aineiston tarjoaja on tunnettu ja sen tarjoama tieto luotettavaa, tutkittua ja yleisesti hyväksyttyä. Työn analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Opas rakentui kolmesta asiakokonaisuudesta. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin laajasti allergiaa, anafylaksiaa ja sen aiheuttajia, lasten ruoka-aineallergioita ja allergiaruokavalioita. Oppaan toisessa osassa perehdyttiin elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevaan lainsäädäntöön ja erityisesti elintarvikkeiden yliherkkyyttä aiheuttavien ainesosien merkitsemismääräyksiin. Kolmannessa osassa koottiin oppaan tärkeimpänä tiedon uudelleen järjestelyn tuotoksena syntyneet taulukot lasten tavallisimmin anafylaksiaa aiheuttavista ruoka-aineista, elintarvikkeista ja yliherkkyyttä aiheuttavista ainesosista.
Lähdemateriaalin perusteella tavallisimmin anafylaksiaa lapsille aiheuttavat maito, kotimaiset viljat, kananmuna, kala, palkokasveista soija ja maapähkinä sekä pähkinät ja siemenet. Oppaan kokoaminen vahvisti, että yksikään käytetyistä lähteistä ei sisältänyt edellä mainittujen allergioiden kohdalla tyhjentävää ja kattavaa tietoa kussakin allergiassa vältettävistä elintarvikkeista ja niiden ainesosista. Taulukkojen laadinnassa käytettyjen lähteiden lukumäärä vaihteli yhdeksän ja kahden välillä.
Pakkausmerkintöjen ja elintarvikkeisiin liittyvän tiedon ja tuntemus on oleellinen osa anafylaksian ennaltaehkäisyä. Jotta tiedonpuutteesta aiheutuvat anafylaksiakohtaukset voidaan estää, tulee kaikilta sekä allergian hoitoon ja tutkimiseen että koko elintarvikeketjuun osallistuvilta elintarvikkeiden valmistamisesta myyntiin saakka, edellyttää selkeää, yhtenäistä ja tyhjentävää tietoa elintarvikkeiden sisältämistä allergeeneista.