Kestävyysjuoksijoiden harjoituskauden testitulosten yhteys kilpailukauden suorituskykyyn eri matkoilla
Kanerva, Aleksi (2009)
Kanerva, Aleksi
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912026815
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maajoukkueleiritykseen osallistuneiden urheilijoiden harjoituskauden testitulosten yhteyttä kilpailutuloksiin sekä etsiä yhteyksiä testitulosten välille. Myös kilpailutulosten väliset yhteydet olivat tarkastelun kohteena. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään testistön sopivuutta kestävyysjuoksijoille sekä eri ominaisuuksien osuutta kilpailusuoritukseen. Tutkimuksen aineisto pohjautui Suomen Urheiluopistolla vuosina 2006- 2009 suoritettujen testien tuloksiin. Testeihin osallistui 40 kestävyysjuoksijaa.
Nopean ja matkavauhtisen juoksun kontrolliharjoituksista tarkasteltiin kolmea indeksiä: toistojen keskinopeus, parhaan toiston nopeus sekä nopeus veren laktaattipitoisuuden ylittäessä 6mmol/l. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kevennyshypyn ja vatsa- ja selkälihastestin tuloksia sekä kilpailutuloksia sileillä matkoilla 400 metristä 5000 metriin.
Sekä nopean että matkavauhtisen juoksun kontrolliharjoitukset korreloivat hyvin kilpailutulosten kanssa (400, 800, 1500, 3000 ja 5000 metrin matkoilla). Muista testeistä kevennyshyppy oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kilpailutuloksiin ja korrelaatio oli sitä voimakkaampi, mitä lyhyempi kilpailumatka oli. Vatsalihasten suhteellisen voiman korrelaatio näytti kasvavan kilpailumatkan pidentyessä. Testitulosten keskinäisessä vertailussa havaittiin erittäin voimakas korrelaatio molempien kontrolliharjoitusten välillä. Kilpailumatkojen vertailussa merkittävin havainto oli, että 800 metrin kilpailutulokset korreloivat voimakkaammin 400 kuin 1500 metrin kilpailutulosten kanssa.
Tulosten perusteella testipatteristo on kontrolliharjoitusten osalta tarkoituksenmukainen testaamaan nuorten, lähinnä keskimatkoille suuntautuneiden kestävyysjuoksijoiden suorituskykyä. Muista testeistä myös kevennyshyppy ajaa asiansa. Keskivartalon voimaominaisuudet vaativat vielä lisää tutkimusta.
Nopean ja matkavauhtisen juoksun kontrolliharjoituksista tarkasteltiin kolmea indeksiä: toistojen keskinopeus, parhaan toiston nopeus sekä nopeus veren laktaattipitoisuuden ylittäessä 6mmol/l. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kevennyshypyn ja vatsa- ja selkälihastestin tuloksia sekä kilpailutuloksia sileillä matkoilla 400 metristä 5000 metriin.
Sekä nopean että matkavauhtisen juoksun kontrolliharjoitukset korreloivat hyvin kilpailutulosten kanssa (400, 800, 1500, 3000 ja 5000 metrin matkoilla). Muista testeistä kevennyshyppy oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kilpailutuloksiin ja korrelaatio oli sitä voimakkaampi, mitä lyhyempi kilpailumatka oli. Vatsalihasten suhteellisen voiman korrelaatio näytti kasvavan kilpailumatkan pidentyessä. Testitulosten keskinäisessä vertailussa havaittiin erittäin voimakas korrelaatio molempien kontrolliharjoitusten välillä. Kilpailumatkojen vertailussa merkittävin havainto oli, että 800 metrin kilpailutulokset korreloivat voimakkaammin 400 kuin 1500 metrin kilpailutulosten kanssa.
Tulosten perusteella testipatteristo on kontrolliharjoitusten osalta tarkoituksenmukainen testaamaan nuorten, lähinnä keskimatkoille suuntautuneiden kestävyysjuoksijoiden suorituskykyä. Muista testeistä myös kevennyshyppy ajaa asiansa. Keskivartalon voimaominaisuudet vaativat vielä lisää tutkimusta.