Kirjasto hanketyön kumppanina : case: Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Kurvinen, Birgitta (2009)
Kurvinen, Birgitta
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016682
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kirjaston sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) välisen yhteistyön ja kumppanuuden lähtökohdat sekä laatia ehdotuksia yhteistyötä tukevan toimintamallin löytämiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimustehtävänä oli etsiä ja kuvata JAMKin matkailu-, ravitsemis- ja talousalan hanketyöntekijöiden tiedonhankintaan liittyviä ongelmia sekä etsiä tiedonhankintaan vaikuttavia tekijöitä ja ratkaisuehdotuksia.
Tutkimus toteutettiin laadullisesti ja aihetta lähestyttiin osallistavan keskustelun, kyselyn ja haastattelun avulla. Hankehenkilöstön ja kirjaston yhteisessä työpajassa selvitettiin hanketyön eri vaiheisiin liittyviä tiedonhankinnan ongelmia ja hankkeen aikaisia tietopalvelutarpeita. Ammattikorkeakoulujen (AMK) kirjaston johtajille ja tietopalvelupäälliköille osoitetussa sähköpostikyselyssä selvitettiin ammattikorkeakoulujen kirjastojen ja hanketyön välisiä yhteistyömuotoja. Projektipäällikön haastattelu täydensi kuvaa informaatikon arjesta; siitä minkälaisia kysymyksiä yritystietopalvelu ratkaisee ja minkälaisia palveluja siltä toivotaan.
Hankehenkilöstön tiedonhankintaan liittyvät ongelmat ovat monenlaisia ja vaihtelevat hanketyön eri vaiheissa ja eri tehtävissä. Alkuvaiheen ongelmat liittyvät hankkeen taustakartoitukseen, rahoituksen saamiseen, hankehakemusten tekemiseen ja yhteistyökumppaneiden etsimiseen. Loppuvaiheen ongelmat liittyvät tuotosten julkistamiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Tietopalveluasiantuntijan osaamista ja apua kaivattiin hanketyön eri vaiheisiin. Tieto meneillään olevista tutkimuskohteista ja hankkeista lisää kirjastoammattilaisten T&K-osaamista ja parantaa palvelua. Kesällä 2007 AMK-kirjastoissa ei ollut suunnitelmallisia ja rakennettuja yhteistyömuotoja hanketyöntekijöiden kanssa. Hankehenkilöstö nähtiin kirjaston henkilöstöasiakkaana. Yritysasiakkaiden palvelua vaikeuttavat tekijänoikeudelliset asiat. Verkostoituminen ja henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä yhteistyötä rakennettaessa.
Saatuja tuloksia on jo käytetty hanketyöntekijöiden tiedonhankinnan koulutuksissa ja kirjaston tiedonhankinnan verkkokurssin suunnittelussa. Tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia on tarpeen testata aidossa hankeympäristössä. Tutkimuksesta hyötyvät AMK-kirjastot, jotka pohtivat palvelujen kohdentamista ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyössä oleville ja heidän asiakasryhmilleen.
Tutkimus toteutettiin laadullisesti ja aihetta lähestyttiin osallistavan keskustelun, kyselyn ja haastattelun avulla. Hankehenkilöstön ja kirjaston yhteisessä työpajassa selvitettiin hanketyön eri vaiheisiin liittyviä tiedonhankinnan ongelmia ja hankkeen aikaisia tietopalvelutarpeita. Ammattikorkeakoulujen (AMK) kirjaston johtajille ja tietopalvelupäälliköille osoitetussa sähköpostikyselyssä selvitettiin ammattikorkeakoulujen kirjastojen ja hanketyön välisiä yhteistyömuotoja. Projektipäällikön haastattelu täydensi kuvaa informaatikon arjesta; siitä minkälaisia kysymyksiä yritystietopalvelu ratkaisee ja minkälaisia palveluja siltä toivotaan.
Hankehenkilöstön tiedonhankintaan liittyvät ongelmat ovat monenlaisia ja vaihtelevat hanketyön eri vaiheissa ja eri tehtävissä. Alkuvaiheen ongelmat liittyvät hankkeen taustakartoitukseen, rahoituksen saamiseen, hankehakemusten tekemiseen ja yhteistyökumppaneiden etsimiseen. Loppuvaiheen ongelmat liittyvät tuotosten julkistamiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Tietopalveluasiantuntijan osaamista ja apua kaivattiin hanketyön eri vaiheisiin. Tieto meneillään olevista tutkimuskohteista ja hankkeista lisää kirjastoammattilaisten T&K-osaamista ja parantaa palvelua. Kesällä 2007 AMK-kirjastoissa ei ollut suunnitelmallisia ja rakennettuja yhteistyömuotoja hanketyöntekijöiden kanssa. Hankehenkilöstö nähtiin kirjaston henkilöstöasiakkaana. Yritysasiakkaiden palvelua vaikeuttavat tekijänoikeudelliset asiat. Verkostoituminen ja henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä yhteistyötä rakennettaessa.
Saatuja tuloksia on jo käytetty hanketyöntekijöiden tiedonhankinnan koulutuksissa ja kirjaston tiedonhankinnan verkkokurssin suunnittelussa. Tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia on tarpeen testata aidossa hankeympäristössä. Tutkimuksesta hyötyvät AMK-kirjastot, jotka pohtivat palvelujen kohdentamista ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyössä oleville ja heidän asiakasryhmilleen.