Adipokiinien ja interleukiini-6:n pitoisuus plasmassa akuutin epilepsiakohtauksen yhteydessä
Miikkulainen, Petra (2009)
Miikkulainen, Petra
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016665
Tiivistelmä
Epilepsiakohtaukset ovat poikkeavan purkauksellisen aivosähkötoiminnan seurauksena ilmeneviä aivotoiminnan häiriöitä. Sairautta kutsutaan epilepsiaksi, kun henkilöllä on taipumus saada kohtauksia toistuvasti. Vaikeahoitoisella epilepsialla tarkoitetaan
sairautta, johon lääkehoito ei tehoa toivotulla tavalla. Vaikeahoitoisiin epilepsioihin yritetään löytää ratkaisuja tutkimustyöllä, joka tähtää sairauden mekanismien tuntemi-seen.
Rasvakudoksen solut tuottavat tulehduksen välittäjäaineita, tiettyjä sytokiineja, sekä sytokiinien kaltaisia hormoneja, adipokiineja, jotka muun muassa säätelevät
immuunijärjestelmän toimintaa. Myös tietyt muut solutyypit tuottavat adipokiineja. Monilla adipokiineilla on tulehdusta edistäviä tai vaimentavia vaikutuksia ja ne toimivat yhdessä sytokiinien kanssa tulehdusreaktion säätelyssä. Uusimpien tutkimusten mukaan myös epilepsiakohtausten yhteydessä on havaittu elimistön tulehdustekijöiden
aktivoitumista.
Opinnäytetyössä tutkittiin kolmen adipokiinin, leptiinin, adiponektiinin ja adipsiinin, sekä tulehdussytokiini interleukiini-6:n tuottoa akuutin epilepsiakohtauksen yhteydessä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavilla potilailla. Potilaista oli otettu verinäytteet ennen epilepsiakohtausta sekä tietyin väliajoin kohtauksen jälkeen. Plasmanäytteiden
adipokiini- ja interleukiini-6-pitoisuudet määritettiin sandwich-ELISA-menetelmällä.
Plasman leptiinipitoisuuden havaittiin nousevan epilepsiakohtauksen jälkeen koko
potilasaineistossa ja selvemmin ohimolohkoepilepsiaa sairastavilla potilailla.
Epilepsiakohtauksen lateralisaatioista vasemmanpuoleinen aiheutti tilastollisesti
merkitsevän nousun veren leptiinipitoisuudessa. Muiden tutkittujen adipokiinien ja
interleukiini-6:n pitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia epilepsiakohtauksen yhteydessä.
Koe-eläin tutkimuksissa leptiinin on todettu olevan kohtauksia ehkäisevä ja hermosoluja suojeleva tekijä. Plasman leptiinipitoisuuden nousu voisi olla elimistön suojareaktio kohtauksen aiheuttamille muutoksille aivojen hermosoluissa. Aivojen anatomia voisi selittää pitoisuuserot eri epilepsiatyyppien tai lateralisaatioden välillä. Leptiinivälitteinen mekanismi voisi olla yksi tulevaisuuden lääkekehityksen suunnista epilepsian hoidossa, mutta lisätutkimuksia leptiinin roolista epilepsian yhteydessä tarvitaan.
sairautta, johon lääkehoito ei tehoa toivotulla tavalla. Vaikeahoitoisiin epilepsioihin yritetään löytää ratkaisuja tutkimustyöllä, joka tähtää sairauden mekanismien tuntemi-seen.
Rasvakudoksen solut tuottavat tulehduksen välittäjäaineita, tiettyjä sytokiineja, sekä sytokiinien kaltaisia hormoneja, adipokiineja, jotka muun muassa säätelevät
immuunijärjestelmän toimintaa. Myös tietyt muut solutyypit tuottavat adipokiineja. Monilla adipokiineilla on tulehdusta edistäviä tai vaimentavia vaikutuksia ja ne toimivat yhdessä sytokiinien kanssa tulehdusreaktion säätelyssä. Uusimpien tutkimusten mukaan myös epilepsiakohtausten yhteydessä on havaittu elimistön tulehdustekijöiden
aktivoitumista.
Opinnäytetyössä tutkittiin kolmen adipokiinin, leptiinin, adiponektiinin ja adipsiinin, sekä tulehdussytokiini interleukiini-6:n tuottoa akuutin epilepsiakohtauksen yhteydessä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavilla potilailla. Potilaista oli otettu verinäytteet ennen epilepsiakohtausta sekä tietyin väliajoin kohtauksen jälkeen. Plasmanäytteiden
adipokiini- ja interleukiini-6-pitoisuudet määritettiin sandwich-ELISA-menetelmällä.
Plasman leptiinipitoisuuden havaittiin nousevan epilepsiakohtauksen jälkeen koko
potilasaineistossa ja selvemmin ohimolohkoepilepsiaa sairastavilla potilailla.
Epilepsiakohtauksen lateralisaatioista vasemmanpuoleinen aiheutti tilastollisesti
merkitsevän nousun veren leptiinipitoisuudessa. Muiden tutkittujen adipokiinien ja
interleukiini-6:n pitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia epilepsiakohtauksen yhteydessä.
Koe-eläin tutkimuksissa leptiinin on todettu olevan kohtauksia ehkäisevä ja hermosoluja suojeleva tekijä. Plasman leptiinipitoisuuden nousu voisi olla elimistön suojareaktio kohtauksen aiheuttamille muutoksille aivojen hermosoluissa. Aivojen anatomia voisi selittää pitoisuuserot eri epilepsiatyyppien tai lateralisaatioden välillä. Leptiinivälitteinen mekanismi voisi olla yksi tulevaisuuden lääkekehityksen suunnista epilepsian hoidossa, mutta lisätutkimuksia leptiinin roolista epilepsian yhteydessä tarvitaan.