Asiakkaan sosioekonominen asema ja liikuntaneuvontaan lähettävä taho liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden taustalla : Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli 2008 - 2010
Heikkinen, Sini (2009)
Heikkinen, Sini
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306459
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni taustalla on Terveyttä edistävä liikunta ja ravitsemusneuvontamalli 2008 - 2010 (TELIRANE) -hanke, joka on osa Terveyttä edistävän liikuntamallin käytäntöä Kainuussa ja jonka toteutuksesta ja hallinnosta vastaa Kainuun Liikunta ry. Kainuun alueella sosioekonomiset terveyserot ovat jyrkemmät kuin muualla Suomessa ja hankkeen tavoitteena on kaventaa kyseisiä terveyseroja liikunta- ja ravitsemusneuvonnan avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan sosioekonomisen aseman ja liikuntaneuvontaan lähettävän tahon yhteys liikuntaneuvonnan vaikutuksiin asiakkaan koettuun terveyteen, koettuun fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyskunnon osa-alueisiin. Tavoitteena on oman ammatillisen kehittymiseni lisäksi TELIRANE - hankkeen toimenpiteiden ja vaikuttavuuden arvioiminen saatujen tulosten perusteella.
Tutkimukseni pääongelmat ovat: miten sosioekonominen asema ja liikuntaneuvontaan lähettävä taho liittyvät liikuntaneuvonnan tuloksiin. Pääongelmia tarkentaa kuusi alaongelmaa. Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto on Kainuun Liikunta ry:n keräämää analysoimatonta materiaalia, joka sisältää terveysmittaustuloksia ja palautekyselyjen vastauksia. Tulosten analysoinnissa käytettiin SPSS - tilasto-ohjelmaa ja muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin ristiintaulukoinnilla ja korrelaatiokerrointa käyttäen.
Sosioekonomisen aseman ja koettua terveyttä, koettua fyysistä aktiivisuutta ja terveyskuntoa kuvaavien muuttujien välillä ei ilmennyt yhteyttä. Tilanne oli sama peilatessa liikuntaneuvontaan lähettävää tahoa kyseisiin muuttujiin. Riippumatta sosioekonomisesta asemasta ja liikuntaneuvontaan lähettävästä tahosta liikuntaneuvonnan vaikutukset koettuun terveyteen, koettuun fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyskunnon osa-alueisiin ovat suurimmalla osalla asiakkaista positiivisia. Tämä osoittaa hankkeen toteuttaman liikunta- ja ravitsemusneuvonnan mahdollisuuksien olevan selkeät terveyden edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa kainuulaisväestön keskuudessa.
Jatkotutkimusaiheita ovat saman aineiston tarkempi analysointi terveysmittausten osalta, jonka avulla selviäisi tarkemmin terveyskunnon muutoksien onnistumiset ja ongelmakohdat, jolloin neuvontatyötä voisi kenties kehittää niiden perusteella.
Tutkimukseni pääongelmat ovat: miten sosioekonominen asema ja liikuntaneuvontaan lähettävä taho liittyvät liikuntaneuvonnan tuloksiin. Pääongelmia tarkentaa kuusi alaongelmaa. Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto on Kainuun Liikunta ry:n keräämää analysoimatonta materiaalia, joka sisältää terveysmittaustuloksia ja palautekyselyjen vastauksia. Tulosten analysoinnissa käytettiin SPSS - tilasto-ohjelmaa ja muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin ristiintaulukoinnilla ja korrelaatiokerrointa käyttäen.
Sosioekonomisen aseman ja koettua terveyttä, koettua fyysistä aktiivisuutta ja terveyskuntoa kuvaavien muuttujien välillä ei ilmennyt yhteyttä. Tilanne oli sama peilatessa liikuntaneuvontaan lähettävää tahoa kyseisiin muuttujiin. Riippumatta sosioekonomisesta asemasta ja liikuntaneuvontaan lähettävästä tahosta liikuntaneuvonnan vaikutukset koettuun terveyteen, koettuun fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyskunnon osa-alueisiin ovat suurimmalla osalla asiakkaista positiivisia. Tämä osoittaa hankkeen toteuttaman liikunta- ja ravitsemusneuvonnan mahdollisuuksien olevan selkeät terveyden edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa kainuulaisväestön keskuudessa.
Jatkotutkimusaiheita ovat saman aineiston tarkempi analysointi terveysmittausten osalta, jonka avulla selviäisi tarkemmin terveyskunnon muutoksien onnistumiset ja ongelmakohdat, jolloin neuvontatyötä voisi kenties kehittää niiden perusteella.