Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työparityö Tampereen Kuntouttavan työtoiminnan yksikössä
Sironen, Satu (2009)
Sironen, Satu
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911296403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911296403
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työparityön merkitystä Kuntouttavan työtoiminnan yksikössä Tampereella. Sosionomien (AMK) ja sosiaalityöntekijöiden osaamista on tutkittu myös aiemmin. Sosiaali- ja terveysministeriön vuosina 2001–2003 toteutetussa Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisen-projektissa tarkasteltiin sosionomien (AMK) ja sosiaalityöntekijöiden osaamisalueita ja tehtäviä. Niihin keskityttiin myöhemmin myös kolmevuotisessa, vuonna 2003 käynnistyneessä Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi- eli SOTENNA-hankkeessa.
Laadullisen tapaustutkimuksen teoreettisina lähtökohtina olivat sosionomien (AMK) ja sosiaalityöntekijöiden osaamiskompetenssit, jotka jakautuivat tiedolliseen ja taidolliseen sekä sisällölliseen ja henkilökohtaiseen osaamiseen. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien haastattelut toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina. Aineiston analyysitapana oli sisällönanalyysi.
Haastatteluiden tulokset jäsennettiin kahdeksi eri kokonaisuudeksi. Ensiksi yhteistyötä kuvattiin asiakasprosessin eri vaiheissa ja eri asiakkaiden kohdalla. Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työparityö painottui asiakkaan alkuhaastatteluun ja asiakasprosessin eri ongelmatilannekohtiin. Toiseksi tarkasteltiin työparityötä SWOT-analyysin nelikentän eri ulottuvuuksien mukaan. Näitä olivat parityön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Yksikön malli koettiin toimivana ja työntekijöiden työhyvinvointia edistävänä. Tehtävänimikkeeseen liittyvien rajojen epäselvyys aiheutti kuitenkin työntekijöiden keskuudessa tunteen ajan ja resurssien hukkaamisesta.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä korostuu parityömallin jatkuvan kehittämisen tarve. Osittain ulkoapäin kohdistuvat paineet parityötä kohtaan haastavat työntekijöitä miettimään toimintakäytäntöjään ja työotteitaan. Nykyisessä mallissa vaikuttavat keskeisesti koulutusten tuottamat ammatilliset valmiudet ja työntekijöiden henkilökohtaiset osaamisen alueet. Työskentelyssä on tärkeää keskinäisen luottamuksen ja tasa-arvoisuuden kokeminen. Avoimella vuorovaikutuksella pystytään edistämään työparien yhteistyön toimivuutta ja työssä jaksamista.
Laadullisen tapaustutkimuksen teoreettisina lähtökohtina olivat sosionomien (AMK) ja sosiaalityöntekijöiden osaamiskompetenssit, jotka jakautuivat tiedolliseen ja taidolliseen sekä sisällölliseen ja henkilökohtaiseen osaamiseen. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien haastattelut toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina. Aineiston analyysitapana oli sisällönanalyysi.
Haastatteluiden tulokset jäsennettiin kahdeksi eri kokonaisuudeksi. Ensiksi yhteistyötä kuvattiin asiakasprosessin eri vaiheissa ja eri asiakkaiden kohdalla. Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työparityö painottui asiakkaan alkuhaastatteluun ja asiakasprosessin eri ongelmatilannekohtiin. Toiseksi tarkasteltiin työparityötä SWOT-analyysin nelikentän eri ulottuvuuksien mukaan. Näitä olivat parityön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Yksikön malli koettiin toimivana ja työntekijöiden työhyvinvointia edistävänä. Tehtävänimikkeeseen liittyvien rajojen epäselvyys aiheutti kuitenkin työntekijöiden keskuudessa tunteen ajan ja resurssien hukkaamisesta.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä korostuu parityömallin jatkuvan kehittämisen tarve. Osittain ulkoapäin kohdistuvat paineet parityötä kohtaan haastavat työntekijöitä miettimään toimintakäytäntöjään ja työotteitaan. Nykyisessä mallissa vaikuttavat keskeisesti koulutusten tuottamat ammatilliset valmiudet ja työntekijöiden henkilökohtaiset osaamisen alueet. Työskentelyssä on tärkeää keskinäisen luottamuksen ja tasa-arvoisuuden kokeminen. Avoimella vuorovaikutuksella pystytään edistämään työparien yhteistyön toimivuutta ja työssä jaksamista.