Verotilin tuomat muutokset tilitoimiston käytäntöihin
Juolio, Outi (2009)
Juolio, Outi
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911266277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911266277
Tiivistelmä
Vuoden 2010 alusta tulee voimaan verotililaki, jonka mukaan oma-aloitteiset verot maksetaan yhtenä summana kerran kuukaudessa yrityskohtaiselle verotilille. Työssä kuvataan verotilin tuomat muutokset tilitoimiston näkökulmasta sekä kehitetään uusia toimintatapoja verotilin myötä tuleviin kuukausittaisiin tehtäviin. Oma-aloitteisista veroista käsitellään vain arvonlisäveroa sekä ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksuja.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä on käytetty hallituksen esitystä verotililaista sekä muutamaa arvonlisäveron erityistilannetta, muun muassa marginaaliverotusta, immateriaalipalveluiden verotusta sekä arvonlisäverolain 58. pykälää, joka määrittelee laivatyön verottomuutta. Lähteinä on käytetty pääasiassa verohallinnon sähköisiä lähteitä sekä aiheesta kirjoitettuja ajankohtaisia artikkeleita.
Työn case-osuudessa kuvataan ja analysoidaan muutoksia, joita toimeksiantajayritykselle, Tilitoimisto T:lle aiheutuu sen asiakasyritysten verotilien takia. Tarkoituksena on löytää käytäntö, jonka avulla pystytään seuraamaan verotilin saldoa ja täsmäyttämään se kirjanpidon kanssa. Tavoitteena on myös löytää Tilitoimisto T:lle sopivin sähköinen ilmoituskanava kausiveroilmoituksille sekä pohtia, mikä on tarkoituksenmukaisin arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten ilmoitus- ja maksuväli, jos liikevaihto on vähäistä. Työssä on käytetty esimerkkeinä yrityksiä, joilla on arvonlisäveron eritystilanteita.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että Tilitoimisto T:n olisi jatkossa järkevää päättää arvonlisäverotilit kuukauden lopussa ja siirtää maksettava summa verovelkatilille. Sähköisten ilmoituspalvelimien joukosta löytyi kaksi mahdollista ilmoituskanavaa, jotka sopivat Tilitoimisto T:lle. Pidennettyihin ilmoitus- ja maksujaksoihin oikeutetut yritykset voisivat käyttää pidennetyn maksujakson hyödyksi, mikäli se ei aiheuta liian suurta maksukertymää.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä on käytetty hallituksen esitystä verotililaista sekä muutamaa arvonlisäveron erityistilannetta, muun muassa marginaaliverotusta, immateriaalipalveluiden verotusta sekä arvonlisäverolain 58. pykälää, joka määrittelee laivatyön verottomuutta. Lähteinä on käytetty pääasiassa verohallinnon sähköisiä lähteitä sekä aiheesta kirjoitettuja ajankohtaisia artikkeleita.
Työn case-osuudessa kuvataan ja analysoidaan muutoksia, joita toimeksiantajayritykselle, Tilitoimisto T:lle aiheutuu sen asiakasyritysten verotilien takia. Tarkoituksena on löytää käytäntö, jonka avulla pystytään seuraamaan verotilin saldoa ja täsmäyttämään se kirjanpidon kanssa. Tavoitteena on myös löytää Tilitoimisto T:lle sopivin sähköinen ilmoituskanava kausiveroilmoituksille sekä pohtia, mikä on tarkoituksenmukaisin arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten ilmoitus- ja maksuväli, jos liikevaihto on vähäistä. Työssä on käytetty esimerkkeinä yrityksiä, joilla on arvonlisäveron eritystilanteita.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että Tilitoimisto T:n olisi jatkossa järkevää päättää arvonlisäverotilit kuukauden lopussa ja siirtää maksettava summa verovelkatilille. Sähköisten ilmoituspalvelimien joukosta löytyi kaksi mahdollista ilmoituskanavaa, jotka sopivat Tilitoimisto T:lle. Pidennettyihin ilmoitus- ja maksujaksoihin oikeutetut yritykset voisivat käyttää pidennetyn maksujakson hyödyksi, mikäli se ei aiheuta liian suurta maksukertymää.