MiFID-direktiivin vaikutus käytännön sijoitusneuvontaan, Case Nooa Säästöpankki Oy
Oksanen, Janne (2009)
Oksanen, Janne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911256107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911256107
Tiivistelmä
MiFID-direktiivin vaikutus käytännön sijoitusneuvontaan, Case Nooa Säästöpankki Oy
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia MiFID-direktiivin vaikutusta pankin toimihenkilön työhön tämän tarjotessa sijoitustuotteita ja sijoitusneuvontaa asiakkaalle. Tutkimuskohteena olivat kuusi Nooa Säästöpankki Oy:n sijoitusasiantuntijaa tai –päällikköä. Tein opinnäytetyön toimeksiantona Nooa Säästöpankille ja työn tutkimuksen tavoitteena on parantaa pankin direktiiviin liittyvää koulutusprosessia.
Tutkimusongelmana oli selvittää, vastaako eri konttorien sijoitushenkilöiden osaamistaso, työn laatu ja valmiudet direktiivin asettamia vaatimuksia. Tämän lisäksi pyrittiin selvittämään sijoitushenkilöiden kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä liittyen asiakaskohtaamisiin ja pankin koulutusprosessiin koskien direktiiviä. Direktiivi on ollut voimassa vuoden 2007 marraskuusta lähtien ja direktiivin aiheuttamiin muutoksiin tai koulutusprosessin liittyvää tutkimusta ei ole Nooa Säästöpankissa toteutettu, joten on perusteltua tutkia aihetta tavoitteena koulutusprosessin kehittäminen uudelle työntekijälle. Tutkimuksen tueksi on valittu teoriaa rahoitusmarkkinoista, sijoittamisesta ja itse MiFID-direktiivistä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä. Tutkimusaineisto kerättiin haas-tattelemalla Nooa Säästöpankin kuutta kokenutta toimihenkilöä, joiden työn pääpaino on sijoitusasiakkaissa. Haastattelut toteutettiin lokakussa 2009. Yksilöhaastatteluina toteutettujen syvällisten teemahaastatteluiden avulla saatiin kattavasti esiin asiantuntijoiden kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä liittyen direktiivin vaikutuksiin sijoitusneuvotteluissa sekä pankin direktiivistä järjestämään koulutusprosessiin. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin pääkohtien litterointia sekä teemoittelua.
Tutkimuksesta selvisi, että haastateltavien toimihenkilöiden työn laatu, toimintatapa ja osaamistaso täyttävät direktiivissä asetetut vaatimukset. Haastateltavien asiakasneuvottelu koostuu oikeista prosesseista ja direktiivissä säädetyt selonotto- ja tiedonantovelvollisuutta koskevat menettelytapavelvoitteet tulevat täytetyiksi. Haastateltavilla on myös tarvittavat teoreettiset valmiudet koskien direktiiviä ja sijoittamista sekä he osaavat viestiä uusista toimintatavoista asiakkaille. Tutkimuksessa saatiin tuotettua hyödyllistä informaatiota pankin koulutusprosessiin koskien direktiiviä. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi havaittiin konttorien sijoitushenkilöiden hyödyntäminen uuden työntekijän koulutusprosessissa, profiililomakkeen täyttämiseen keskittyvä koulutus, konttorin sisäisen työn organisointi sekä pankin sijoitushenkilöiden ja sidosryhmien välisen yhteistyön tiivistäminen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia MiFID-direktiivin vaikutusta pankin toimihenkilön työhön tämän tarjotessa sijoitustuotteita ja sijoitusneuvontaa asiakkaalle. Tutkimuskohteena olivat kuusi Nooa Säästöpankki Oy:n sijoitusasiantuntijaa tai –päällikköä. Tein opinnäytetyön toimeksiantona Nooa Säästöpankille ja työn tutkimuksen tavoitteena on parantaa pankin direktiiviin liittyvää koulutusprosessia.
Tutkimusongelmana oli selvittää, vastaako eri konttorien sijoitushenkilöiden osaamistaso, työn laatu ja valmiudet direktiivin asettamia vaatimuksia. Tämän lisäksi pyrittiin selvittämään sijoitushenkilöiden kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä liittyen asiakaskohtaamisiin ja pankin koulutusprosessiin koskien direktiiviä. Direktiivi on ollut voimassa vuoden 2007 marraskuusta lähtien ja direktiivin aiheuttamiin muutoksiin tai koulutusprosessin liittyvää tutkimusta ei ole Nooa Säästöpankissa toteutettu, joten on perusteltua tutkia aihetta tavoitteena koulutusprosessin kehittäminen uudelle työntekijälle. Tutkimuksen tueksi on valittu teoriaa rahoitusmarkkinoista, sijoittamisesta ja itse MiFID-direktiivistä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä. Tutkimusaineisto kerättiin haas-tattelemalla Nooa Säästöpankin kuutta kokenutta toimihenkilöä, joiden työn pääpaino on sijoitusasiakkaissa. Haastattelut toteutettiin lokakussa 2009. Yksilöhaastatteluina toteutettujen syvällisten teemahaastatteluiden avulla saatiin kattavasti esiin asiantuntijoiden kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä liittyen direktiivin vaikutuksiin sijoitusneuvotteluissa sekä pankin direktiivistä järjestämään koulutusprosessiin. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin pääkohtien litterointia sekä teemoittelua.
Tutkimuksesta selvisi, että haastateltavien toimihenkilöiden työn laatu, toimintatapa ja osaamistaso täyttävät direktiivissä asetetut vaatimukset. Haastateltavien asiakasneuvottelu koostuu oikeista prosesseista ja direktiivissä säädetyt selonotto- ja tiedonantovelvollisuutta koskevat menettelytapavelvoitteet tulevat täytetyiksi. Haastateltavilla on myös tarvittavat teoreettiset valmiudet koskien direktiiviä ja sijoittamista sekä he osaavat viestiä uusista toimintatavoista asiakkaille. Tutkimuksessa saatiin tuotettua hyödyllistä informaatiota pankin koulutusprosessiin koskien direktiiviä. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi havaittiin konttorien sijoitushenkilöiden hyödyntäminen uuden työntekijän koulutusprosessissa, profiililomakkeen täyttämiseen keskittyvä koulutus, konttorin sisäisen työn organisointi sekä pankin sijoitushenkilöiden ja sidosryhmien välisen yhteistyön tiivistäminen.