Kulttuuri naisvankien yhteiskuntaan integroitumisen välineenä
Hiltunen, Sirkku (2009)
Hiltunen, Sirkku
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911256059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911256059
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää taide- ja kulttuuriharrastusten mahdollisuuksia naisvankien takaisin yhteiskuntaan integroitumisen välineinä.
Tutkimusta varten keräsin aineistoa kolmella eri tavalla, haastatteluin, kysymyslomakkein sekä toiminnallisella osuudella. Toiminnallisen osuuden epäonnistuminen tuotti myös yhden osan tutkimustulostani. Vapautuneiden naisvankien oli ehdottomasti vaikeampi sitoutua päämäärätietoiseen taidetyöpaja toimintaan, opiskeluiden, työnteon sekä arjen vaatimusten ristipaineessa.
Olen kerännyt empiiristä aineistoa usealla eri tavalla ja käyttänyt sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Teoreettisen taustoituksen perustana olen käyttänyt englannin- ja suomenkielistä alan kirjallisuutta ja tutkimuksia. Toteutin moniulotteisen aineisto- ja menetelmätriangulaation, joka osoittautui hyväksi tavaksi lisätä tutkimuksen luotettavuutta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin naisten päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia, itsetunto-ongelmia ja vanhemmuutta. Tarkastelin taiteen soveltavaa käyttöä näiden asioiden ja ongelmien käsittelyssä. Perehdyin myös kulttuurin saavutettavuuteen, kulttuuripoliittiseen etiikkaan sekä kulttuurillisiin oikeuksiin.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että naiset kokevat itseilmaisullisen harrastuksen vankila-aikana parantavan heidän mahdollisuuksiaan takaisin yhteiskuntaan integroitumisessa. Taiteen ja kulttuurin eheyttävä ja voimauttava vaikutus tulee konkreettisesti esiin itsetunnon kohoamisena, sekä uskalluksena tarttua arjen hallintaan liittyviin tehtäviin.
Ryhmässä toimiminen ulkopuolisen ohjaajan avulla opettaa yhteisöllisyyttä sekä toimii hyvin suuttumuksenhallinnan sekä kritiikin vastaanottokyvyn kehittäjänä.
Tutkimusta varten keräsin aineistoa kolmella eri tavalla, haastatteluin, kysymyslomakkein sekä toiminnallisella osuudella. Toiminnallisen osuuden epäonnistuminen tuotti myös yhden osan tutkimustulostani. Vapautuneiden naisvankien oli ehdottomasti vaikeampi sitoutua päämäärätietoiseen taidetyöpaja toimintaan, opiskeluiden, työnteon sekä arjen vaatimusten ristipaineessa.
Olen kerännyt empiiristä aineistoa usealla eri tavalla ja käyttänyt sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Teoreettisen taustoituksen perustana olen käyttänyt englannin- ja suomenkielistä alan kirjallisuutta ja tutkimuksia. Toteutin moniulotteisen aineisto- ja menetelmätriangulaation, joka osoittautui hyväksi tavaksi lisätä tutkimuksen luotettavuutta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelin naisten päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia, itsetunto-ongelmia ja vanhemmuutta. Tarkastelin taiteen soveltavaa käyttöä näiden asioiden ja ongelmien käsittelyssä. Perehdyin myös kulttuurin saavutettavuuteen, kulttuuripoliittiseen etiikkaan sekä kulttuurillisiin oikeuksiin.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että naiset kokevat itseilmaisullisen harrastuksen vankila-aikana parantavan heidän mahdollisuuksiaan takaisin yhteiskuntaan integroitumisessa. Taiteen ja kulttuurin eheyttävä ja voimauttava vaikutus tulee konkreettisesti esiin itsetunnon kohoamisena, sekä uskalluksena tarttua arjen hallintaan liittyviin tehtäviin.
Ryhmässä toimiminen ulkopuolisen ohjaajan avulla opettaa yhteisöllisyyttä sekä toimii hyvin suuttumuksenhallinnan sekä kritiikin vastaanottokyvyn kehittäjänä.