KUINKA PYSÄYTTÄÄ LUKIJAN VILKAISU : UUDENKAUPUNGIN SANOMIEN KUVIEN SISÄLLÖN KEHITTÄMINEN
Kaartinen, Katja (2009)
Kaartinen, Katja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235925
Tiivistelmä
Kaartinen Katja. Kuinka pysäyttää vilkaisu, Uudenkaupungin Sanomien kuvien analyysi ja kehittäminen. Turku, syksy 2009. 66 sivua. 10 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Tutkielmassa selvitetään määrällisiä eroja paikallislehtien kuvien käytössä sekä lukijoiden näkemyksiä Uudenkaupungin Sanomien kuvista. Opinnäytteen tilaa-jana on Uudenkaupungin Sanomat, joka sijoittui kolmen kärjen ulkopuolelle vuoden 2008 Sanomalehtien liiton paikallislehtikilpailussa. Määrällisen analyysin sekä lukijoiden toiveiden pohjalta tehdään kehitysehdotuksia Uudenkaupungin Sanomien kuvitukseen. Tutkielman aineisto on kerätty kahden otosviikon ajalta vuodelta 2008. Ajankohdat ovat kesä- ja lokakuu.
Tutkimusmenetelminä käytetään kolmen eri sanomalehden Uudenkaupungin Sanomien, Itä-Hämeen ja Åland-lehden määrällistä sisällönerittelyä sekä rajatumman aineiston tarkempaa laadullista analyysiä. Itä-Häme ja Åland valikoituivat vertauskohteiksi, koska ne ovat pärjänneet hyvin paikallislehtikilpailussa.
Kolmen paikallislehden kuvituksesta vertaillaan myös esimerkiksi kuvakulmia ja kuvakokojen eroja. Uudenkaupungin Sanomissa toimittajat kuvaavat itse juttunsa. Itä-Häme ja Åland käyttävät ammattikuvaajia. Kolmen lehden kuvat erosivat toisistaan niin lukumäärällisesti kuin palstakokoinakin tarkasteltuna. Uudenkaupungin Sanomissa oli kolmesta lehdestä eniten ryhmäkuvia ja grafiikkaa. Uudenkaupungin Sanomien lukijoiden mielipiteet pääsivät esille vuonna 2009 toukokuussa järjestetyssä kohderyhmähaastattelussa.
Määrällisen analyysin ja kohderyhmähaastattelun tulokset tukevat toisiaan. Uudenkaupungin Sanomiin kaivataan lisää lukijoiden ottamia valokuvia. Lukijat haluavat lehden kuvitukseen enemmän rohkeutta esimerkiksi kuvakulmia vaihtelemalla.
Arkistokuvien käyttö saa lukijoilta yksimielisen tuomion: niitä ei saisi käyttää kuin ehdottoman pakon edessä. Lukijat kokevat runsaan arkistokuvien käytön heitä loukkaavana. Arkistokuvilla kuvitettu juttu vaikuttaa heidän mielestään jo tutun kuvan perusteella vanhalta. Arkistokuvia mieluummin he näkisivät esimerkiksi grafiikkaa tai piirroksia lehden sivuilla.
Uudenkaupungin Sanomien kuvitusta tulisi kehittää monipuolisempaan suuntaan. Kuvakulmien vaihtelulla kuviin saisi mielenkiintoa. Lehden taittoon voisi kiinnittää myös huomiota ja käyttää erilaisia pieniä tyylikikkoja apuna.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Tutkielmassa selvitetään määrällisiä eroja paikallislehtien kuvien käytössä sekä lukijoiden näkemyksiä Uudenkaupungin Sanomien kuvista. Opinnäytteen tilaa-jana on Uudenkaupungin Sanomat, joka sijoittui kolmen kärjen ulkopuolelle vuoden 2008 Sanomalehtien liiton paikallislehtikilpailussa. Määrällisen analyysin sekä lukijoiden toiveiden pohjalta tehdään kehitysehdotuksia Uudenkaupungin Sanomien kuvitukseen. Tutkielman aineisto on kerätty kahden otosviikon ajalta vuodelta 2008. Ajankohdat ovat kesä- ja lokakuu.
Tutkimusmenetelminä käytetään kolmen eri sanomalehden Uudenkaupungin Sanomien, Itä-Hämeen ja Åland-lehden määrällistä sisällönerittelyä sekä rajatumman aineiston tarkempaa laadullista analyysiä. Itä-Häme ja Åland valikoituivat vertauskohteiksi, koska ne ovat pärjänneet hyvin paikallislehtikilpailussa.
Kolmen paikallislehden kuvituksesta vertaillaan myös esimerkiksi kuvakulmia ja kuvakokojen eroja. Uudenkaupungin Sanomissa toimittajat kuvaavat itse juttunsa. Itä-Häme ja Åland käyttävät ammattikuvaajia. Kolmen lehden kuvat erosivat toisistaan niin lukumäärällisesti kuin palstakokoinakin tarkasteltuna. Uudenkaupungin Sanomissa oli kolmesta lehdestä eniten ryhmäkuvia ja grafiikkaa. Uudenkaupungin Sanomien lukijoiden mielipiteet pääsivät esille vuonna 2009 toukokuussa järjestetyssä kohderyhmähaastattelussa.
Määrällisen analyysin ja kohderyhmähaastattelun tulokset tukevat toisiaan. Uudenkaupungin Sanomiin kaivataan lisää lukijoiden ottamia valokuvia. Lukijat haluavat lehden kuvitukseen enemmän rohkeutta esimerkiksi kuvakulmia vaihtelemalla.
Arkistokuvien käyttö saa lukijoilta yksimielisen tuomion: niitä ei saisi käyttää kuin ehdottoman pakon edessä. Lukijat kokevat runsaan arkistokuvien käytön heitä loukkaavana. Arkistokuvilla kuvitettu juttu vaikuttaa heidän mielestään jo tutun kuvan perusteella vanhalta. Arkistokuvia mieluummin he näkisivät esimerkiksi grafiikkaa tai piirroksia lehden sivuilla.
Uudenkaupungin Sanomien kuvitusta tulisi kehittää monipuolisempaan suuntaan. Kuvakulmien vaihtelulla kuviin saisi mielenkiintoa. Lehden taittoon voisi kiinnittää myös huomiota ja käyttää erilaisia pieniä tyylikikkoja apuna.