Sisarussuhteiden tukeminen vaasalaisessa suomenkielisessä päivähoidossa
Kangas, Hanna; Uusitalo, Riikka (2009)
Kangas, Hanna
Uusitalo, Riikka
Vaasan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235914
Tiivistelmä
Ajankohtainen asia vaasalaisessa päivähoidossa on päivähoitopaikkojen puute sekä yhä nuorempien lasten siirtyminen päivähoidon piiriin. Puheenaiheeksi on myös noussut perheet, joissa nuorin lapsista on kotona vanhempansa kanssa ja vanhempi lapsista on päivähoidossa.
Tarkoituksena oli tutkia, kuinka vaasalainen suomenkielinen päivähoito tukee sisarussuhteita tavoitteillaan ja toiminnallaan. Tutkimukseen otettiin mukaan päiväkoteja, joissa oli sisarusryhmiä sekä ryhmäperhepäiväkoteja, joissa oli sillä hetkellä sisarukset hoidossa. Tutkimuksessa haastateltiin teemahaastattelumenetelmällä päiväkotien johtajia, perhepäivähoidonohjaajia sekä sisarusryhmissä työskenteleviä henkilöitä.
Toinen tutkimuksen osa selvitti, mitä vanhemmat ajattelevat lastensa sisarussuhteesta, ja miksi he haluavat lapsensa samaan ryhmään tai eri ryhmiin. Kyselylomakkeet välitettiin vanhemmille, joilla oli vähintään kaksi 0-5-vuotiasta lasta ja joista vähintään yksi oli päivähoidossa. Kyselylomakkeisiin vastasi 60 % vanhemmista.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa käytettiin tausta- ja tulkintateoriaa. Taustateoria käsitteli lapsen yksilöllistä, sosiaalista ja sisarussuhteen kehitystä. Tulkintateoriaa käytettiin tutkimusosiossa ja analysoinnin apuna.
Tutkimuksesta ilmeni, että sisarusryhmillä ei ole yhteisiä toimintasuunnitelmia sisarussuhteen tukemiseksi, vaan toiminnan suunnittelu on työntekijöiden vastuulla. Sisarusryhmän toiminnan suunnittelu vaatii työntekijöiltä hyvää organisointikykyä ja laajaa tietoa 0-5-vuotiaiden lasten kasvusta ja kehityksestä. Vanhempien mielestä työntekijöiden on hyvä tietää sisarusten välisestä suhteesta kotona, jotta sitä voidaan tukea oikein. Suurin osa vanhemmista ja lapsista oli tyytyväisiä päivähoitopaikkaan.
Tarkoituksena oli tutkia, kuinka vaasalainen suomenkielinen päivähoito tukee sisarussuhteita tavoitteillaan ja toiminnallaan. Tutkimukseen otettiin mukaan päiväkoteja, joissa oli sisarusryhmiä sekä ryhmäperhepäiväkoteja, joissa oli sillä hetkellä sisarukset hoidossa. Tutkimuksessa haastateltiin teemahaastattelumenetelmällä päiväkotien johtajia, perhepäivähoidonohjaajia sekä sisarusryhmissä työskenteleviä henkilöitä.
Toinen tutkimuksen osa selvitti, mitä vanhemmat ajattelevat lastensa sisarussuhteesta, ja miksi he haluavat lapsensa samaan ryhmään tai eri ryhmiin. Kyselylomakkeet välitettiin vanhemmille, joilla oli vähintään kaksi 0-5-vuotiasta lasta ja joista vähintään yksi oli päivähoidossa. Kyselylomakkeisiin vastasi 60 % vanhemmista.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa käytettiin tausta- ja tulkintateoriaa. Taustateoria käsitteli lapsen yksilöllistä, sosiaalista ja sisarussuhteen kehitystä. Tulkintateoriaa käytettiin tutkimusosiossa ja analysoinnin apuna.
Tutkimuksesta ilmeni, että sisarusryhmillä ei ole yhteisiä toimintasuunnitelmia sisarussuhteen tukemiseksi, vaan toiminnan suunnittelu on työntekijöiden vastuulla. Sisarusryhmän toiminnan suunnittelu vaatii työntekijöiltä hyvää organisointikykyä ja laajaa tietoa 0-5-vuotiaiden lasten kasvusta ja kehityksestä. Vanhempien mielestä työntekijöiden on hyvä tietää sisarusten välisestä suhteesta kotona, jotta sitä voidaan tukea oikein. Suurin osa vanhemmista ja lapsista oli tyytyväisiä päivähoitopaikkaan.