Ulosottomenettely velkojan kannalta
Suomalainen, Mia (2009)
Suomalainen, Mia
Saimaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235912
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on esittää ulosottoprosessi velkojan kannalta selkeästi ja yksinkertaisesti. Opinnäytetyö toimii eräänlaisena alkuoppaana ulosottoprosessiin. Työhön ei liittynyt tutkimusta, vaan tiedot on kerätty laista ja muista lähteistä.
Pakkotäytäntöönpanosta, joka liittyy siviiliprosessiin, käytetään yleensä nimitystä ulosotto. Ulosottokaaren mukaan pannaan täytäntöön riita- tai rikosasiassa asetettu, tuomioon tai muuhun ulosottoperusteeseen sisältyvä yksityisoikeudellinen velvoite. Velvoitteet ovat yleensä maksuvelvoitteita, mutta voivat koskea myös omaisuuden luovuttamista tai huoneiston hallintaa.
Ulosotto lähtee yleensä liikkeelle siitä, että hakija (velkoja) ei ole saanut saatavaansa suoritusta ja hakee oikeudelta suoritustuomiota, jossa on asetettu velvoite. Joissakin tapauksissa ulosottoon riittää toimivaltaisen viranomaisen maksuunpano. Saatuaan ulosottoperusteen velkoja toimittaa ulosottomiehelle hakemuksen, jonka saapuminen ulosottovirastoon saa ulosottoasian vireille. Uusi ulosottokaari astui voimaan 1.1.2008, mutta lakia ei uudistettu kerralla, vaan vuosien varrella on tehty useita osittaismuutoksia. Uudistukset ovat tuoneet mukanaan muuttuneita käsittelyvaiheita ja uusia järjestelmiä, kuten varattomuustodistus ilman vireillepanoa, suppea ulosotto ja passiivisaatavaksi rekisteröinti. Hakijan tulee siis ilmoittaa jo ulosottohakemuksessa, miten laajasti ulosottoperuste pannaan täytäntöön ja pyydetäänkö passiivisaatavaksi rekisteröintiä.
Ulosottoprosessi voi edetä kolmea polkua: suppea ulosotto, normaali ulosotto tai varattomuustodistuksen pyytäminen. Prosessin aikana selvitetään mm. ulosoton periaatteet, ulosottoperusteet, asian vireillepano, ulosoton organisaatio, ulosmittauksen vaihtoehdot, ulosottotoimitus, myynti ja varojen tilitys, vireilläolon päättyminen, passiivirekisteröinti, pakkokeinot, ulosmittaus, varattomuuseste, takaisinsaantikanne ja muutoksenhaku.
Ulosottokaari on laaja ja paikoin monimutkainenkin säädös. Tämän vuoksi sen yksityiskohtainen läpikäyminen opinnäytetyössä on mahdotonta. Opinnäytetyössä pitäydytään ulosottokaaren yleisesitykseen ja tuodaan esille tärkeimpiä asioita velkojan kannalta. Lähdeviitteitä voi käyttää apuna yksityiskohtien selvittelyssä.
Pakkotäytäntöönpanosta, joka liittyy siviiliprosessiin, käytetään yleensä nimitystä ulosotto. Ulosottokaaren mukaan pannaan täytäntöön riita- tai rikosasiassa asetettu, tuomioon tai muuhun ulosottoperusteeseen sisältyvä yksityisoikeudellinen velvoite. Velvoitteet ovat yleensä maksuvelvoitteita, mutta voivat koskea myös omaisuuden luovuttamista tai huoneiston hallintaa.
Ulosotto lähtee yleensä liikkeelle siitä, että hakija (velkoja) ei ole saanut saatavaansa suoritusta ja hakee oikeudelta suoritustuomiota, jossa on asetettu velvoite. Joissakin tapauksissa ulosottoon riittää toimivaltaisen viranomaisen maksuunpano. Saatuaan ulosottoperusteen velkoja toimittaa ulosottomiehelle hakemuksen, jonka saapuminen ulosottovirastoon saa ulosottoasian vireille. Uusi ulosottokaari astui voimaan 1.1.2008, mutta lakia ei uudistettu kerralla, vaan vuosien varrella on tehty useita osittaismuutoksia. Uudistukset ovat tuoneet mukanaan muuttuneita käsittelyvaiheita ja uusia järjestelmiä, kuten varattomuustodistus ilman vireillepanoa, suppea ulosotto ja passiivisaatavaksi rekisteröinti. Hakijan tulee siis ilmoittaa jo ulosottohakemuksessa, miten laajasti ulosottoperuste pannaan täytäntöön ja pyydetäänkö passiivisaatavaksi rekisteröintiä.
Ulosottoprosessi voi edetä kolmea polkua: suppea ulosotto, normaali ulosotto tai varattomuustodistuksen pyytäminen. Prosessin aikana selvitetään mm. ulosoton periaatteet, ulosottoperusteet, asian vireillepano, ulosoton organisaatio, ulosmittauksen vaihtoehdot, ulosottotoimitus, myynti ja varojen tilitys, vireilläolon päättyminen, passiivirekisteröinti, pakkokeinot, ulosmittaus, varattomuuseste, takaisinsaantikanne ja muutoksenhaku.
Ulosottokaari on laaja ja paikoin monimutkainenkin säädös. Tämän vuoksi sen yksityiskohtainen läpikäyminen opinnäytetyössä on mahdotonta. Opinnäytetyössä pitäydytään ulosottokaaren yleisesitykseen ja tuodaan esille tärkeimpiä asioita velkojan kannalta. Lähdeviitteitä voi käyttää apuna yksityiskohtien selvittelyssä.