ITÄ-HELSINGISSÄ ASUVIEN VENÄLÄISTEN NUORTEN KOKEMUKSET KIRKOSTA JA KIINNOSTUS SEURAKUNNAN TYÖTÄ KOHTAAN
Chestakova, Marija (2009)
Chestakova, Marija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911195622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911195622
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin Itä-Helsingissä asuvien venäläisten nuorten asenteita kristinuskoa kohtaan sekä heidän kiinnostustaan venäjänkieliseen kristilliseen nuorisotyöhön. Lisäksi tutkimuksessa tarkastelttiin venäläisten nuorten asenteita ja niihin johtaneita syitä ja seurauksia. Opinnäytetyössä otettiin esille myös aikaisempia tutkimuksia, jotka käsittelevät suomalaisten nuorten asennetta kristinuskoa ja kirkkoa kohtaan.
Opinnäytetyö oli empiirinen tutkimus, jossa lähestymistapana oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Ainestoa kerättiin puolistrukturoitun haastattelun avulla. Aineston analyysimenetelmänä oli laadullinen ainestolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kahdeksan 16¬¬¬¬–21-vuotisita venäläistä nuorta. Haastattelut toteutettiin kevällä 2009.
Tutkimuksen tulokset haastavat kirkon työntekijöitä panostamaan siihen, että venäläiset nuoret saavat tarpeeksi tietoa kristinuskosta. Tuloksien kautta selvisi, että nuorilla on suppea ja pinnallinen tieto kristinuskosta. Luterilaisen rippikoulun ja konfirmaation käynneille nuorille jäi epäselväksi kristinuskon ydin. Tutkimuksen kautta tuli ymmärrys, että venäläisten nuorten kanssa työskennellessä pitää tutustua venäläiseen kulttuuriin, koska se avaa monia teitä venäläiseen salaperäisyyteen ja uskonnollisuuteen.
Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä se johtopäätös, että oma äidinkieli on todella tärkeä nuorten keskellä. Nuorten mielestä he saavat paremmin hengellistä kasvua venäjän kielellä. Vaikka nuorilla puuttuu tieto kristinuskosta, he pitävät kuitenkin kristillistä nuorisotyötä tärkeänä ja hyödyllisenä toimintana. Nuoret ovat hyvin kiinnostuneita siitä ja sen kehityksestä. Tällä hetkellä on tärkeää pitää kiinni nuorten kiinnostuksesta ja motivaatiosta, koska niiden kautta on jo helpompi saada nuoria mukaan kristilliseen toimintaan ja antaa heille tarvittavaa hengellistä kasvua ja tukea.
Opinnäytetyö oli empiirinen tutkimus, jossa lähestymistapana oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Ainestoa kerättiin puolistrukturoitun haastattelun avulla. Aineston analyysimenetelmänä oli laadullinen ainestolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kahdeksan 16¬¬¬¬–21-vuotisita venäläistä nuorta. Haastattelut toteutettiin kevällä 2009.
Tutkimuksen tulokset haastavat kirkon työntekijöitä panostamaan siihen, että venäläiset nuoret saavat tarpeeksi tietoa kristinuskosta. Tuloksien kautta selvisi, että nuorilla on suppea ja pinnallinen tieto kristinuskosta. Luterilaisen rippikoulun ja konfirmaation käynneille nuorille jäi epäselväksi kristinuskon ydin. Tutkimuksen kautta tuli ymmärrys, että venäläisten nuorten kanssa työskennellessä pitää tutustua venäläiseen kulttuuriin, koska se avaa monia teitä venäläiseen salaperäisyyteen ja uskonnollisuuteen.
Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä se johtopäätös, että oma äidinkieli on todella tärkeä nuorten keskellä. Nuorten mielestä he saavat paremmin hengellistä kasvua venäjän kielellä. Vaikka nuorilla puuttuu tieto kristinuskosta, he pitävät kuitenkin kristillistä nuorisotyötä tärkeänä ja hyödyllisenä toimintana. Nuoret ovat hyvin kiinnostuneita siitä ja sen kehityksestä. Tällä hetkellä on tärkeää pitää kiinni nuorten kiinnostuksesta ja motivaatiosta, koska niiden kautta on jo helpompi saada nuoria mukaan kristilliseen toimintaan ja antaa heille tarvittavaa hengellistä kasvua ja tukea.