Sädehoidon osuvuuden mittaaminen portal-kuvista
Vänskä, Niina; Järvenranta, Hanna (2009)
Vänskä, Niina
Järvenranta, Hanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911185594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911185594
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeisen sädehoidon laatua mittaamalla sädehoidon osuvuutta portal-kuvista eli sädehoidon varmennuskuvista. Kansallisesti portal-kuvauksen merkitystä rintasyövän sädehoidon osuvuuden mittarina ei ole tutkittu ja kansainvälisiä tutkimuksia aiheesta on tehty vähän. Tutkimuksessa rintasyövän sädehoidon osuvuutta tarkasteltiin vertaamalla sädehoidon aikana otettuja portal-kuvia alkuperäisiin suunnittelukuviin ja mittaamalla niiden eroja. Mittaustulosten lisäksi osuvuuteen liittyviä tekijöitä tar-kasteltiin portal-lomakkeisiin merkittyjen asettelutietojen sekä sairaskertomuksen sädehoitolehtien ja hoitokertomus-ten avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tutkittua tietoa rintasyöpäpotilaan sädehoidon laadusta Kuopion yli-opistollisen sairaalan sädehoitoyksikössä.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2008 tammikuun ja lokakuun välillä KYSin sädehoitoyksikössä sädehoidossa käyneiden rintasyöpäpotilaiden (N=35) portal-kuvien joukosta. Perusjoukon potilaille oli tehty rinnan säästävä leikkaus, ja he olivat saaneet leikkauksen jälkeisen sädehoidon rinnan lisäksi solisalueelle. Rinnan alue oli sädehoidettu viistokentillä ja solisalue etu- ja takakentillä. Tutkimuksessa analysoitiin 19 potilaan portal-kuvia. Portal-kuvauskertoja potilailla oli yhteensä 185 ja analysoitavia portal-kuvia oli 663. Saadut mittaustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimustuloksissa tarkasteltiin sädehoitojakson aikaisten sädehoitokenttien muutosten ja siirtojen suuruutta, suuntaa ja määrää sekä niiden sijoittumista sädehoitojaksolle. Tutkimustulosten mukaan toteutuneet solisalueen sädehoitoken-tät erosivat suunnitelluista sädehoitokentistä keskimäärin neljä millimetriä. Yli puolet kaikista solisalueen sädehoito-kenttien muutoksista oli toleranssin, viitearvon sisällä (≤5 mm), eli sädehoitokentissä ilmenneet muutokset olivat suhteellisen pieniä. Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Siirtoja oli 14 %:ssa kuvatuista sädehoitokerroista ja siirtojen suuruudet vaihtelivat kolmesta millimetristä 20 millimetriin. Siirtoja säde-hoitokenttiin solisalueen muutosten perusteella tehtiin sädehoitojakson alussa ja lopussa. Sädehoidon osuvuuteen mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitä ja siirtojen syitä ei tutkimuksessa saatu selville.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että portal-kuvaus on tärkeä menetelmä sädehoidon osuvuuden var-mentamisessa ja laadun arvioinnissa. Vaikka tutkimustuloksissa oli hajontaa, voidaan todeta, että sädehoidon laatu ja osuvuus on hyvä Kuopion yliopistollisen sairaalan sädehoitoyksikössä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, millainen säästävästi leikattujen rintasyöpäpotilaiden sädehoidon osuvuus on muissa säde-hoitoyksiköissä. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää sädehoitokenttiin tehtävien siirtojen syitä ja vertailla KYSissä ja muissa sädehoitoyksikössä sädehoidettujen rintasyöpäpotilaiden sädehoidon osuvuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2008 tammikuun ja lokakuun välillä KYSin sädehoitoyksikössä sädehoidossa käyneiden rintasyöpäpotilaiden (N=35) portal-kuvien joukosta. Perusjoukon potilaille oli tehty rinnan säästävä leikkaus, ja he olivat saaneet leikkauksen jälkeisen sädehoidon rinnan lisäksi solisalueelle. Rinnan alue oli sädehoidettu viistokentillä ja solisalue etu- ja takakentillä. Tutkimuksessa analysoitiin 19 potilaan portal-kuvia. Portal-kuvauskertoja potilailla oli yhteensä 185 ja analysoitavia portal-kuvia oli 663. Saadut mittaustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimustuloksissa tarkasteltiin sädehoitojakson aikaisten sädehoitokenttien muutosten ja siirtojen suuruutta, suuntaa ja määrää sekä niiden sijoittumista sädehoitojaksolle. Tutkimustulosten mukaan toteutuneet solisalueen sädehoitoken-tät erosivat suunnitelluista sädehoitokentistä keskimäärin neljä millimetriä. Yli puolet kaikista solisalueen sädehoito-kenttien muutoksista oli toleranssin, viitearvon sisällä (≤5 mm), eli sädehoitokentissä ilmenneet muutokset olivat suhteellisen pieniä. Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Siirtoja oli 14 %:ssa kuvatuista sädehoitokerroista ja siirtojen suuruudet vaihtelivat kolmesta millimetristä 20 millimetriin. Siirtoja säde-hoitokenttiin solisalueen muutosten perusteella tehtiin sädehoitojakson alussa ja lopussa. Sädehoidon osuvuuteen mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitä ja siirtojen syitä ei tutkimuksessa saatu selville.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että portal-kuvaus on tärkeä menetelmä sädehoidon osuvuuden var-mentamisessa ja laadun arvioinnissa. Vaikka tutkimustuloksissa oli hajontaa, voidaan todeta, että sädehoidon laatu ja osuvuus on hyvä Kuopion yliopistollisen sairaalan sädehoitoyksikössä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, millainen säästävästi leikattujen rintasyöpäpotilaiden sädehoidon osuvuus on muissa säde-hoitoyksiköissä. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää sädehoitokenttiin tehtävien siirtojen syitä ja vertailla KYSissä ja muissa sädehoitoyksikössä sädehoidettujen rintasyöpäpotilaiden sädehoidon osuvuutta.