Sijaisvanhemmaksi ryhtyvien motiivit ja sosiaalisen tuen merkitys
Kolehmainen, Heidi; Koistinen, Heini (2009)
Kolehmainen, Heidi
Koistinen, Heini
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911165499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911165499
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin sijaisvanhemmuutta harkitsevien motiiveja ja tuen saamista. Tarkoitukse-na oli myös ottaa selvää miten Perhehoitajien valtakunnallinen rekrytointihanke 2008 on näkynyt Poh-jois-Savon alueella. Tavoitteena oli antaa tietoa Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikölle, jotta he voisivat kehittää toimintaansa sijaisvanhempien rekrytoinnissa.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistonkeruumenetelmää. Aineis-tonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluita ja kyselylomakkeita. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui yhdeksästä PRIDE-valmennuksen käyneestä henkilöstä Pohjois-Savon alueella. Kyselylo-makkeet olivat täytettävinä Perhehoitajien valtakunnallisen rekrytointihankkeen 2008 Pohjois-Savon infopisteillä. Kyselylomakkeisiin vastanneita oli 31 henkilöä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että tärkeimmät motiivit sijaisvanhemmaksi ryhtymiseen olivat lapsetto-muus, auttamisen halu, yksinäisyyden ja tyhjyyden tunne, hoivaamisen tarve, rakkaus lapsiin sekä turvallisen elinympäristön antaminen lapselle. Perhehoitajien valtakunnallisella rekrytointihankkeella ei koettu olevan vaikutusta sijaisvanhemmaksi ryhtymiseen, mutta hanke kuitenkin lisäsi kiinnostusta sijaisvanhemmuutta kohtaan. Sijaisvanhemmuutta harkitsevat kokivat lähipiirin tuen erittäin tärkeäksi. Lähipiiriltä saatiin emotionaalista tukea ja käytännön apua. Myös PRIDE-valmennusryhmästä sijais-vanhemmuutta harkitsevat saivat emotionaalista tukea sekä vertailutukea. Pohjois-Savon lastensuoje-lun kehittämisyksiköltä saatiin tiedollista tukea PRIDE-valmennuksen aikana, mutta koettiin että oh-jausta tarvitaan myös valmennuksen jälkeen. Taloudellinen tuki ei ollut lähtökohta sijaisvanhemmaksi ryhtymiselle, mutta tuella koettiin kuitenkin olevan merkitystä.
Perhehoitajien valtakunnallisen rekrytointihankkeen näkyvyys jakoi haastateltavien mielipiteet. Puolet heistä koki hankkeen näkyvyyden riittäväksi, kun taas puolet olisi kaivannut hankkeesta enemmän tietoa. Haastateltavat olivat sitä mieltä että tietoa hankkeesta sai parhaiten lehdistä. Infopistekyselyi-den perusteella myös hankkeen infotilaisuuksista saatiin parhaiten tietoa lehdistä.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista aineistonkeruumenetelmää. Aineis-tonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluita ja kyselylomakkeita. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui yhdeksästä PRIDE-valmennuksen käyneestä henkilöstä Pohjois-Savon alueella. Kyselylo-makkeet olivat täytettävinä Perhehoitajien valtakunnallisen rekrytointihankkeen 2008 Pohjois-Savon infopisteillä. Kyselylomakkeisiin vastanneita oli 31 henkilöä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että tärkeimmät motiivit sijaisvanhemmaksi ryhtymiseen olivat lapsetto-muus, auttamisen halu, yksinäisyyden ja tyhjyyden tunne, hoivaamisen tarve, rakkaus lapsiin sekä turvallisen elinympäristön antaminen lapselle. Perhehoitajien valtakunnallisella rekrytointihankkeella ei koettu olevan vaikutusta sijaisvanhemmaksi ryhtymiseen, mutta hanke kuitenkin lisäsi kiinnostusta sijaisvanhemmuutta kohtaan. Sijaisvanhemmuutta harkitsevat kokivat lähipiirin tuen erittäin tärkeäksi. Lähipiiriltä saatiin emotionaalista tukea ja käytännön apua. Myös PRIDE-valmennusryhmästä sijais-vanhemmuutta harkitsevat saivat emotionaalista tukea sekä vertailutukea. Pohjois-Savon lastensuoje-lun kehittämisyksiköltä saatiin tiedollista tukea PRIDE-valmennuksen aikana, mutta koettiin että oh-jausta tarvitaan myös valmennuksen jälkeen. Taloudellinen tuki ei ollut lähtökohta sijaisvanhemmaksi ryhtymiselle, mutta tuella koettiin kuitenkin olevan merkitystä.
Perhehoitajien valtakunnallisen rekrytointihankkeen näkyvyys jakoi haastateltavien mielipiteet. Puolet heistä koki hankkeen näkyvyyden riittäväksi, kun taas puolet olisi kaivannut hankkeesta enemmän tietoa. Haastateltavat olivat sitä mieltä että tietoa hankkeesta sai parhaiten lehdistä. Infopistekyselyi-den perusteella myös hankkeen infotilaisuuksista saatiin parhaiten tietoa lehdistä.