Vankeinhoitoesimiesten näkökulmia työhönsä Helsingin vankilan päivystyksessä
Kokkonen, Panu (2009)
Kokkonen, Panu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911165454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911165454
Tiivistelmä
Vankeinhoidon rakenneuudistuksessa vuonna 2006 ylivartijan virat muutettiin rangaistusajan suunnitelmista vastaaviin ja turvallisuudesta vastaaviin vankeinhoitoesimiesten virkoihin. Opinnäytetyössä kuvattiin Helsingin vankilan turvallisuudesta vastaavien vankeinhoitoesimiesten kokemuksia työstään Helsingin vankilan päivystyksessä. Tarkastelun kohteina olivat kokemukset työn laadusta, ammattietiikasta ja alaistaidoista.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla lokakuussa 2008 ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä, johon kuuluivat aineiston pelkistäminen, ryhmittely ja abstrahointi. Haastatteluaineiston mukaan työtä vankilan päivystyksessä rasittivat ajoittainen pula henkilökunnasta, kiire ja ajoneuvokaluston kuntoon liittyvät ongelmat. Esimiehet kokivat tauoille pääsemisensä vaikeaksi ja lisääntynyt yötyön määrä vaikeutti työvuoroista palautumista ja koulutuksiin osallistumista.
Eettisinä ongelmina tuotiin esille alaisten ja etenkin miestyöntekijöiden ylikuormittuminen ja hyvistä työsuorituksista palkitseminen pelkästään kiitoksilla. Vartijoiden muutosvastarintaa oli pitänyt yllä rangaistusajan suunnitelmista vastaavien esimiesten työajat ja uudet tehtävänkuvat. Helsingin vankilassa oli monesti ollut päiviä, jolloin osastoilla ei ollut lähiesimiestä. Kyseinen asia oli haastatteluaineiston mukaan vaikuttanut vartijoiden työmotivaatioon.
Haastatteluissa tuotiin esille päivystyksen esimiesten näkemystä siitä, että heidän koulutukseensa ei ollut kiinnitetty samalla tavalla huomiota kuin rangaistusajan suunnitelmista vastaavilla esimiehillä. Päivystyksen näkökulmasta koulutusta pitäisi järjestää esimerkiksi vankilaturvallisuutta vaarantavia tilanteita varten ja yhteiset koulutustilaisuudet rakentaisivat parempaa yhteistyötä esimiesten välillä. Esimiestaidot vaikuttavat alaistaitoihin, mutta vartijoiden raportoinnilla ja havainnoilla on tärkeä merkitys esimiehille ja koko organisaatiolle.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla lokakuussa 2008 ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä, johon kuuluivat aineiston pelkistäminen, ryhmittely ja abstrahointi. Haastatteluaineiston mukaan työtä vankilan päivystyksessä rasittivat ajoittainen pula henkilökunnasta, kiire ja ajoneuvokaluston kuntoon liittyvät ongelmat. Esimiehet kokivat tauoille pääsemisensä vaikeaksi ja lisääntynyt yötyön määrä vaikeutti työvuoroista palautumista ja koulutuksiin osallistumista.
Eettisinä ongelmina tuotiin esille alaisten ja etenkin miestyöntekijöiden ylikuormittuminen ja hyvistä työsuorituksista palkitseminen pelkästään kiitoksilla. Vartijoiden muutosvastarintaa oli pitänyt yllä rangaistusajan suunnitelmista vastaavien esimiesten työajat ja uudet tehtävänkuvat. Helsingin vankilassa oli monesti ollut päiviä, jolloin osastoilla ei ollut lähiesimiestä. Kyseinen asia oli haastatteluaineiston mukaan vaikuttanut vartijoiden työmotivaatioon.
Haastatteluissa tuotiin esille päivystyksen esimiesten näkemystä siitä, että heidän koulutukseensa ei ollut kiinnitetty samalla tavalla huomiota kuin rangaistusajan suunnitelmista vastaavilla esimiehillä. Päivystyksen näkökulmasta koulutusta pitäisi järjestää esimerkiksi vankilaturvallisuutta vaarantavia tilanteita varten ja yhteiset koulutustilaisuudet rakentaisivat parempaa yhteistyötä esimiesten välillä. Esimiestaidot vaikuttavat alaistaitoihin, mutta vartijoiden raportoinnilla ja havainnoilla on tärkeä merkitys esimiehille ja koko organisaatiolle.