Hoitotyön suulliset raportointikäytännöt keuhkosairauksien sekä yleiskirurgian ja traumatologian vuodeosastoilla Seinäjoen keskussairaalassa
Tapanainen, Marja; Komi, Maria (2009)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Tapanainen, Marja
Komi, Maria
Vaasan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911155440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911155440
Tiivistelmä
Tämä tutkimus oli Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman hoitotyön suullisten raportointikäytäntöjen kehittämishankkeen alkukartoitustutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa konservatiivisten ja operatiivisten vuodeosastojen suullisiin raportointitilaisuuksiin liittyvät käytännöt sekä kuvailla ja vertailla keuhkosairauksien sekä yleiskirurgian ja traumatologian vuodeosastojen suullisia raportointitilaisuuskäytäntöjä, raporttien sisältöjä sekä raportin kestoon vaikuttaneita tekijöitä.
Tässä tutkimuksessa käytettiin metodologista triangulaatiota. Aineisto koostui kahdesta tutkimusaineistosta, joiden keruu tapahtui sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Ensimmäinen aineisto kerättiin konservatiivisten ja operatiivisten vuodeosastojen osastonhoitajilta (n=9) avoimia kysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella. Vastaukset kvantifioitiin ja analysoitiin sisällön analyysillä. Toinen aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla raportointitilaisuuksien havainnointilomakkeella. Aineisto analysoitiin määrällisesti laskemalla raporteilla kerrotut, potilaan hoitoa kuvaavien ilmaisujen lukumäärät ja niiden jakautuminen eri aihealueille. Ilmaisujen ja raportoitujen potilaiden lukumäärien yhteyttä raportin kestoon tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimien (r) sekä niiden tilastollisten merkitsevyyksien (p) avulla.
Tulokset osoittivat suullisiin raportointitilaisuuksiin liittyneiden käytäntöjen vaihtelevan vuodeosastoittain, raporttien sisällöt sen sijaan jakautuivat eri aihealueille samansuuntaisesti. Potilaiden ja raportilla käytettyjen ilmaisujen lukumäärien välillä todettiin tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,000) yhteys ja ilmaisujen määrä puolestaan vaikutti tilastollisesti merkitsevästi (p=0,001) raportin kestoon. Tulosten mukaan suullisten raporttien sisältöön sekä raportin antamiseen liittyviin asioihin on kiinnitettävä huomiota raportointiin käytetyn työajan optimoimiseksi.
Tässä tutkimuksessa käytettiin metodologista triangulaatiota. Aineisto koostui kahdesta tutkimusaineistosta, joiden keruu tapahtui sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Ensimmäinen aineisto kerättiin konservatiivisten ja operatiivisten vuodeosastojen osastonhoitajilta (n=9) avoimia kysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella. Vastaukset kvantifioitiin ja analysoitiin sisällön analyysillä. Toinen aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla raportointitilaisuuksien havainnointilomakkeella. Aineisto analysoitiin määrällisesti laskemalla raporteilla kerrotut, potilaan hoitoa kuvaavien ilmaisujen lukumäärät ja niiden jakautuminen eri aihealueille. Ilmaisujen ja raportoitujen potilaiden lukumäärien yhteyttä raportin kestoon tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimien (r) sekä niiden tilastollisten merkitsevyyksien (p) avulla.
Tulokset osoittivat suullisiin raportointitilaisuuksiin liittyneiden käytäntöjen vaihtelevan vuodeosastoittain, raporttien sisällöt sen sijaan jakautuivat eri aihealueille samansuuntaisesti. Potilaiden ja raportilla käytettyjen ilmaisujen lukumäärien välillä todettiin tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,000) yhteys ja ilmaisujen määrä puolestaan vaikutti tilastollisesti merkitsevästi (p=0,001) raportin kestoon. Tulosten mukaan suullisten raporttien sisältöön sekä raportin antamiseen liittyviin asioihin on kiinnitettävä huomiota raportointiin käytetyn työajan optimoimiseksi.