Laatu on arkea : - esimerkki laatutyön käynnistämisestä laitoshoidon kehittämiseksi
Lehtonen, Sari (2009)
Lehtonen, Sari
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911135416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911135416
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli käynnistää laatutyö Kylmäkosken vanhainkoti Tarpiakodissa. Ajatus työn aiheesta nousi työnantajan tarpeesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selkiyttää laitoshoidon perustehtävää ja prosesseja, sekä tehdä niitä näkyvämmiksi. Toisena tavoitteena oli kehittää toimintatutkimuksen keinoin laitoshoitoa valittujen kehittämistoimenpiteiden avulla. Tutkimustehtäviksi asetettiin kaksi kysymystä, mitä asioita Kylmäkosken laitoshoidossa tulisi erityisesti kehittää ja miten valittuja kohtia tullaan kehittämään?
Tutkimuksen kohteena olivat laitoshoidossa työskentelevät hoitajat (N=16). Aineistoa kerättiin kahdella eri menetelmällä. Tarpiakodissa oli tehty ITE – menetelmän mukainen itsearviointikysely syksyllä 2004. Kysely uusittiin syyskuussa 2008 ja aineisto käsiteltiin menetelmän mukaisella tietokoneohjelmalla. Saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmin saatuihin tuloksiin. Toinen aineisto kerättiin eläytymismenetelmän avulla. Menetelmää sovellettiin siten, että henkilökunta eläytyi positiiviseen tarinaan ja kirjoitti siitä, mitä on tapahtunut, kun laitoshoidon laatu on parantunut. Saatu aineisto käsiteltiin sisällön analyysin avulla.
Vastauksia ITE – kyselyyn saatiin 14. Verrattaessa tuloksia vuonna 2004 tehtyihin, voitiin todeta, että tulos oli huomattavasti heikompi. Vain kahdessa arviointikohdassa tulos oli parantunut. Yksiselitteistä selitystä tuloksen heikentymiseen ei voida antaa. Eläytymistarinoita palautui 11. Kaikki tarinat olivat samansuuntaisia. Sisällönanalyysin pohjalta yhdistäviksi luokiksi nousivat toiminta ja työnjako. Näiden kahden aineiston kautta saatujen tulosten pohjalta valittiin yhteisesti kehittämiskohteet, joiksi määriteltiin vastuut, omahoitajuus, dokumentointi ja virkistystoiminta. Kehittämiskohteita työstettiin valituissa työryhmissä.
Kehittämiskohteiden valinta onnistui hyvin, mutta työtä pitää edelleen tehdä pitkäjänteisesti, jotta todellinen muutos tapahtuu. ITE – kysely kannattaa uusia kahden vuoden kuluttua, jolloin kehityssuunta voidaan todeta. Aineistosta olisi voinut nostaa muitakin kehittämiskohteita, kuten esimerkiksi osaamisen johtamiseen liittyvät teemat, kehityskeskustelut ja koulutus. Tämä kehittämistyö kohdentui asiakkaisiin henkilöstön näkökulmasta, joten jatkossa näkökulmana voisi olla asiakkaat ja omaiset. Johtopäätöksenä voidaan todeta laatutyön olevan tärkeää, koska laatu on arkea.
Tutkimuksen kohteena olivat laitoshoidossa työskentelevät hoitajat (N=16). Aineistoa kerättiin kahdella eri menetelmällä. Tarpiakodissa oli tehty ITE – menetelmän mukainen itsearviointikysely syksyllä 2004. Kysely uusittiin syyskuussa 2008 ja aineisto käsiteltiin menetelmän mukaisella tietokoneohjelmalla. Saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmin saatuihin tuloksiin. Toinen aineisto kerättiin eläytymismenetelmän avulla. Menetelmää sovellettiin siten, että henkilökunta eläytyi positiiviseen tarinaan ja kirjoitti siitä, mitä on tapahtunut, kun laitoshoidon laatu on parantunut. Saatu aineisto käsiteltiin sisällön analyysin avulla.
Vastauksia ITE – kyselyyn saatiin 14. Verrattaessa tuloksia vuonna 2004 tehtyihin, voitiin todeta, että tulos oli huomattavasti heikompi. Vain kahdessa arviointikohdassa tulos oli parantunut. Yksiselitteistä selitystä tuloksen heikentymiseen ei voida antaa. Eläytymistarinoita palautui 11. Kaikki tarinat olivat samansuuntaisia. Sisällönanalyysin pohjalta yhdistäviksi luokiksi nousivat toiminta ja työnjako. Näiden kahden aineiston kautta saatujen tulosten pohjalta valittiin yhteisesti kehittämiskohteet, joiksi määriteltiin vastuut, omahoitajuus, dokumentointi ja virkistystoiminta. Kehittämiskohteita työstettiin valituissa työryhmissä.
Kehittämiskohteiden valinta onnistui hyvin, mutta työtä pitää edelleen tehdä pitkäjänteisesti, jotta todellinen muutos tapahtuu. ITE – kysely kannattaa uusia kahden vuoden kuluttua, jolloin kehityssuunta voidaan todeta. Aineistosta olisi voinut nostaa muitakin kehittämiskohteita, kuten esimerkiksi osaamisen johtamiseen liittyvät teemat, kehityskeskustelut ja koulutus. Tämä kehittämistyö kohdentui asiakkaisiin henkilöstön näkökulmasta, joten jatkossa näkökulmana voisi olla asiakkaat ja omaiset. Johtopäätöksenä voidaan todeta laatutyön olevan tärkeää, koska laatu on arkea.