Maankäytön vaikutus Pyhäjärven lahtialueilla
Haapala, Anneli (2009)
Haapala, Anneli
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911045277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911045277
Tiivistelmä
Saarijärven kaupungin ympäristötoimelle tehdyssä opinnäytetyössä tarkasteltiin maankäytön vaikutusta lahtien tilaan Pyhäjärvellä, joka sijaitsee Saarijärvellä ja Äänekoskella. Tavoitteena oli selvittää, tuleeko peltoviljelystä eniten ravinteita lahdille ja mitä runsaan kasvillisuuden peittämille lahdille kannattaa tehdä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin valumaalueilta tulevien purojen kuormitusta ja verrattiin sitä alueen maankäytönmuotoihin sekä lahtien tilaan. Tutkimuksessa selvitettiin Pyhäjärven valuma-alueiden maankäytönmuodot sekä valuma-aluilta tulevat purot ja niiden tuomat kuormitukset. Osavaluma-aluekohtaisesti laskettiin pelloilta sekä metsistä tuleva kokonaisfosfori ja -typpikuormitus, jota verrattiin puroista tulevaan kokonaiskuormitukseen. Opinnäytetyössä perehdyttiin Pyhäjärven Saarijärven puoleisten lahtien tilaan ja verrattiin sitä lahdille tulevaan kuormitukseen, minkä jälkeen pohdittiin, mitä voitaisiin tehdä lahtien tilan parantamiseksi.Opinnäytetyössä tavoitteeksi asetettua peltoviljelyn vaikutuksen osuutta lahtialueiden kuormitukseen ei voitu selvittää laskukaavan lähtötietojen puutteiden sekä kaavan soveltumattomuuden takia. Peltopinta-alat eivät kuitenkaan havaittavasti vaikuttaneet lahtialueiden ravinnepitoisuuksiin, sillä lahdet luokiteltiin luonnontilaisiksi. Kasvillisuuden määrä kuitenkin vaihteli huomattavasti eri lahdilla. Puroista kaikille lahdille tuli yleensä eutrofisia valumia, joten voitiin olettaa, että kasvillisuus ja pohjasedimentti sitovat suurimman osan ravinteista itseensä. Koska kasvillisuus toimii ravinteiden suodattimena, ei purojen suualueilta kasvillisuutta kannata kokonaan poistaa, jotta lahtien veden ravinnepitoisuudet eivät nouse. Tulosten perusteella kannattaisi jatkossa selvittää ravinteiden leviämisen mallintamista järvialtaassa. Myös ravinnekuormituksen selvittäminen lahtikohtaisesti olisi tärkeä jatkotutkimusaihe ja sen tuloksia voisi hyödyntää muuallakin kuin Pyhäjärvellä.