Virtsainkontinenssia sairastavien naisten saama ohjaus terveydenhoitajilta
Hakkarainen, Ulla; Havulehto, Päivi; Klinga, Anna (2009)
Hakkarainen, Ulla
Havulehto, Päivi
Klinga, Anna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910195007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910195007
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Hakkarainen, Ulla; Havulehto, Päivi & Klinga, Anna. Virtsainkontinenssia sairastavien naisten saama ohjaus terveydenhoitajilta. Helsinki, syksy 2009, 82 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata miten virtsainkoninenssi vaikuttaa naisten elämänlaatuun sekä selvittää minkälaista tukea ja ohjausta inkontinenssia sairastavat naiset ovat saaneet terveydenhoitajilta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jolla terveydenhoitajat voivat kehittää käytännön hoitotyötä virtsainkontinenssia sairastavan naisen tukemisessa ja ohjaamisessa. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Kätilöopiston sairaalan ja Naistenklinikan naistentautien poliklinikoiden kanssa.
Opinnäytetyömme sisältää sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusosion. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen avulla. Kyselytutkimukseen osallistui 54 vastaajaa ja teemahaastatteluun 3 henkilöä. Kvantitatiivisen tutkimusosion aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Kvalitatiivisen tutkimusosion aineisto analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että terveydenhoitajilla on valmiuksia ohjata ja tukea virtsainkontinenssia sairastavia naisia. Naisten on kuitenkin useimmiten itse otettava asia ensin puheeksi. Osa naisista ei ollut koskaan puhunut virtsainkontinenssista terveydenhoitajan kanssa, vaikka suurimmalla osalla hoitokontakti oli perusterveydenhuollossa. Tutkimuksestamme käy ilmi, että virtsainkontinenssi huonontaa naisten elämänlaatua ja sairaudesta kärsitään usein pitkään ennen hoitoon hakeutumista. Tutkimuksen perusteella naisten tulisi saada lisää tietoa virtsainkontinenssiapuvälineiden saatavuudesta ja käytöstä. Tutkimustulokset osoittivat, että naiset tarvitsisivat enemmän ohjausta lantionpohjan lihasten harjoittamiseen, sillä vain noin puolet tutkimukseen osallistuneista oli saanut siihen ohjausta terveydenhoitajalta.
Tutkimuksen aikana tärkeimmäksi kehittämishaasteeksi nousi esiin virtsainkontinenssin puheeksiottaminen terveydenhoitajien aloitteesta. Terveydenedistämisen asiantuntijoina terveydenhoitajien tulisi panostaa virtsainkontinenssin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kaikissa ikäryhmissä. Etenkin riskiryhmään kuuluvia tulisi rohkaista virtsainkontinenssin ehkäisyyn ja itsehoitoon.
Asiasanat: virtsanpidätyskyvyttömyys, naiset, terveydenhoitajat, ohjaus, hoito, elämänlaatu, kvantitatiivinen tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus.
Hakkarainen, Ulla; Havulehto, Päivi & Klinga, Anna. Virtsainkontinenssia sairastavien naisten saama ohjaus terveydenhoitajilta. Helsinki, syksy 2009, 82 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata miten virtsainkoninenssi vaikuttaa naisten elämänlaatuun sekä selvittää minkälaista tukea ja ohjausta inkontinenssia sairastavat naiset ovat saaneet terveydenhoitajilta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jolla terveydenhoitajat voivat kehittää käytännön hoitotyötä virtsainkontinenssia sairastavan naisen tukemisessa ja ohjaamisessa. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Kätilöopiston sairaalan ja Naistenklinikan naistentautien poliklinikoiden kanssa.
Opinnäytetyömme sisältää sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusosion. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen avulla. Kyselytutkimukseen osallistui 54 vastaajaa ja teemahaastatteluun 3 henkilöä. Kvantitatiivisen tutkimusosion aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Kvalitatiivisen tutkimusosion aineisto analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että terveydenhoitajilla on valmiuksia ohjata ja tukea virtsainkontinenssia sairastavia naisia. Naisten on kuitenkin useimmiten itse otettava asia ensin puheeksi. Osa naisista ei ollut koskaan puhunut virtsainkontinenssista terveydenhoitajan kanssa, vaikka suurimmalla osalla hoitokontakti oli perusterveydenhuollossa. Tutkimuksestamme käy ilmi, että virtsainkontinenssi huonontaa naisten elämänlaatua ja sairaudesta kärsitään usein pitkään ennen hoitoon hakeutumista. Tutkimuksen perusteella naisten tulisi saada lisää tietoa virtsainkontinenssiapuvälineiden saatavuudesta ja käytöstä. Tutkimustulokset osoittivat, että naiset tarvitsisivat enemmän ohjausta lantionpohjan lihasten harjoittamiseen, sillä vain noin puolet tutkimukseen osallistuneista oli saanut siihen ohjausta terveydenhoitajalta.
Tutkimuksen aikana tärkeimmäksi kehittämishaasteeksi nousi esiin virtsainkontinenssin puheeksiottaminen terveydenhoitajien aloitteesta. Terveydenedistämisen asiantuntijoina terveydenhoitajien tulisi panostaa virtsainkontinenssin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kaikissa ikäryhmissä. Etenkin riskiryhmään kuuluvia tulisi rohkaista virtsainkontinenssin ehkäisyyn ja itsehoitoon.
Asiasanat: virtsanpidätyskyvyttömyys, naiset, terveydenhoitajat, ohjaus, hoito, elämänlaatu, kvantitatiivinen tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus.