Selvitys mielenterveyskuntoutujien työllistymismahdollisuuksista Hyvinkään seudulla
Sairanen, Kristiina; Hänninen, Elina (2009)
Sairanen, Kristiina
Hänninen, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910114894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910114894
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien mahdollisuudet siirtyä työelämään Hyvinkään seudulla, kuinka ohjata mielenterveyskuntoutujia hakeutumaan työelämään ja antaa tietoa järjestöistä ja vertaistuesta, jotka tukevat mielenterveyskuntoutujien työllistymistä. Tässä opinnäytetyössä Hyvinkään seudulla tarkoitetaan Hyvinkään ja Riihimäen kaupungin sekä Nurmijärven, Hausjärven ja Lopen kuntien aluetta. Opinnäytetyön tilaajana toimii Human Care Network eli HCN-verkostoon kuuluva x palvelukoti. Palvelukodin henkilökunta koki tarvetta saada lisää tietoa työnhakuun liittyen sekä siitä, miten ohjata mielenterveyskuntoutujia hakeutumaan työelämään työsalien ulkopuolelle. Opinnäytetyö toteutettiin syksyn 2008 ja syksyn 2009 välisenä aikana.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla Mielenterveyden keskusliiton edustaja koulutusjohtaja Mika Vuorelaa ja x-palvelukodissa asuvaa viittä mielenterveyskuntoutujaa. Opinnäytetyö oli laadullinen ja fenomenologinen. Opinnäytetyön aineisto koostui kvalitatiivisesta tutkimusaineistosta. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin avoimella yksilö- ja ryhmäteemahaastattelulla. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin laadullisella analysointimenetelmällä. Halusimme käyttää fenomenologiaa, jolloin tutkimusaineisto käsitellään sellaisena kun se on ilman ennakko-olettamuksia.
Opinnäytetyön tutkimustuloksissa ilmeni työnsaannin pitkälti perustuvan mielenterveyskuntoutujien henkilökohtaisiin kykyihin ja yleiseen työllisyystilanteeseen. Mielenterveyden keskusliiton edustajan haastattelussa kävi ilmi, ettei ole olemassa erillisiä työmarkkinoita mielenterveyskuntoutujille. On kuitenkin olemassa työnantajia, joiden suhtautuminen mielenterveyskuntoutujia kohtaan on erityisen suopeaa. Keväällä 2009 perustavan mielenterveyden keskusliiton edustajan haastattelun mukaan Etelä-Suomen alueella mielenterveyskuntoutujat ovat pystyneet työllistymään kiinteistöhuollon-, palvelualan-, sekä kausityötehtäviin. Työllistymiseen liittyvää tukea mielenterveyskuntoutujat kokivat saaneensa vähän. Mielenterveyskuntoutujien tietomäärä tukimuodoista oli vähäistä. Haastatteluissa kävi ilmi, ettei pelkän työsalin kautta työllisty. Avuksi kaivataan joustavia järjestelyitä ja työhön ohjausta.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla Mielenterveyden keskusliiton edustaja koulutusjohtaja Mika Vuorelaa ja x-palvelukodissa asuvaa viittä mielenterveyskuntoutujaa. Opinnäytetyö oli laadullinen ja fenomenologinen. Opinnäytetyön aineisto koostui kvalitatiivisesta tutkimusaineistosta. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin avoimella yksilö- ja ryhmäteemahaastattelulla. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin laadullisella analysointimenetelmällä. Halusimme käyttää fenomenologiaa, jolloin tutkimusaineisto käsitellään sellaisena kun se on ilman ennakko-olettamuksia.
Opinnäytetyön tutkimustuloksissa ilmeni työnsaannin pitkälti perustuvan mielenterveyskuntoutujien henkilökohtaisiin kykyihin ja yleiseen työllisyystilanteeseen. Mielenterveyden keskusliiton edustajan haastattelussa kävi ilmi, ettei ole olemassa erillisiä työmarkkinoita mielenterveyskuntoutujille. On kuitenkin olemassa työnantajia, joiden suhtautuminen mielenterveyskuntoutujia kohtaan on erityisen suopeaa. Keväällä 2009 perustavan mielenterveyden keskusliiton edustajan haastattelun mukaan Etelä-Suomen alueella mielenterveyskuntoutujat ovat pystyneet työllistymään kiinteistöhuollon-, palvelualan-, sekä kausityötehtäviin. Työllistymiseen liittyvää tukea mielenterveyskuntoutujat kokivat saaneensa vähän. Mielenterveyskuntoutujien tietomäärä tukimuodoista oli vähäistä. Haastatteluissa kävi ilmi, ettei pelkän työsalin kautta työllisty. Avuksi kaivataan joustavia järjestelyitä ja työhön ohjausta.