Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta : miestukihenkilöiden kokemuksia tukihenkilötoiminnasta
Keltakangas, Antti (2009)
Keltakangas, Antti
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909024238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909024238
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miestukihenkilöiden kokemuksia lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnasta. Tampereella toimiva sosiaaliasema Paussi järjestää lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa osana lastensuojelun avohuollon tukipalveluita. Tarkoituksena oli kerätä miestukihenkilöiden kokemuksia tukihenkilötoiminnan aloittamisesta, tukihenkilönä toimimisesta ja tukihenkilösuhteiden sujumisesta.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Sosiaaliasema Paussi lähetti kyselylomakkeet kaikille aktiivisille miestukihenkilöille sähköpostin välityksellä huhtikuussa 2009. Tutkimusaineiston analyysitapa oli narratiivinen ja aineistosta teemoja esiin nostava. Tämä analyysitapa antoi miestukihenkilöiden vastauksille mahdollisimman oman äänen.
Tutkimustulosten perusteella syyt tukihenkilötoiminnan aloittamisesta vaihtelivat. Omat elämänkokemukset ja halu auttaa olivat yleisimpiä perusteita tukihenkilöksi ryhtymisessä. Tieto sosiaaliasema Paussissa järjestettävästä tukihenkilötoiminnasta saatiin yleisimmin lehti-ilmoitusten ja sähköpostien välityksellä. Tukihenkilösuhteiden tärkeimpiä tavoitteita oli aikuisen mallina oleminen ja tuettavan tukeminen vaikeassa elämäntilanteessa. Tuettavien kanssa vietettiin aikaa pääsääntöisesti urheilun ja erilaisten vapaa-ajan harrastusten merkeissä. Miestukihenkilöt kokivat sosiaaliasema Paussilta saadun taustatuen ristiriitaisena. Osalle taustatuki oli ollut riittävää. Osa ei ollut taas tarvittaessa saanut yhteyttä Paussin henkilökuntaan. Tukihenkilöiden välinen vertaistuki koettiin yleisesti tärkeänä ja tukihenkilöiden välisiin tapaamisiin toivottiin lisäystä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että miehet ovat kokeneet tukihenkilötoiminnan tärkeänä. Tukihenkilötoiminnan kehittämisen päällimmäisiksi ehdotuksiksi nousivat sosiaaliasema Paussin työntekijöiden resurssien lisääminen ja vaihtoehtoisten mallien tarjoaminen tukihenkilönä toimimiselle.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Sosiaaliasema Paussi lähetti kyselylomakkeet kaikille aktiivisille miestukihenkilöille sähköpostin välityksellä huhtikuussa 2009. Tutkimusaineiston analyysitapa oli narratiivinen ja aineistosta teemoja esiin nostava. Tämä analyysitapa antoi miestukihenkilöiden vastauksille mahdollisimman oman äänen.
Tutkimustulosten perusteella syyt tukihenkilötoiminnan aloittamisesta vaihtelivat. Omat elämänkokemukset ja halu auttaa olivat yleisimpiä perusteita tukihenkilöksi ryhtymisessä. Tieto sosiaaliasema Paussissa järjestettävästä tukihenkilötoiminnasta saatiin yleisimmin lehti-ilmoitusten ja sähköpostien välityksellä. Tukihenkilösuhteiden tärkeimpiä tavoitteita oli aikuisen mallina oleminen ja tuettavan tukeminen vaikeassa elämäntilanteessa. Tuettavien kanssa vietettiin aikaa pääsääntöisesti urheilun ja erilaisten vapaa-ajan harrastusten merkeissä. Miestukihenkilöt kokivat sosiaaliasema Paussilta saadun taustatuen ristiriitaisena. Osalle taustatuki oli ollut riittävää. Osa ei ollut taas tarvittaessa saanut yhteyttä Paussin henkilökuntaan. Tukihenkilöiden välinen vertaistuki koettiin yleisesti tärkeänä ja tukihenkilöiden välisiin tapaamisiin toivottiin lisäystä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että miehet ovat kokeneet tukihenkilötoiminnan tärkeänä. Tukihenkilötoiminnan kehittämisen päällimmäisiksi ehdotuksiksi nousivat sosiaaliasema Paussin työntekijöiden resurssien lisääminen ja vaihtoehtoisten mallien tarjoaminen tukihenkilönä toimimiselle.