Kotikuntoutus - mikä hyväksi käytännöksi Espoossa?
Holopainen, Tuija-Päivi Hannele (2009)
Holopainen, Tuija-Päivi Hannele
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906153940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906153940
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut valtakunnalliset tavoitteet ikäihmisten palveluille, että ne tukevat ikääntyvien kotona asumista mahdollisimman pitkään lisäämällä kotipalvelun määrää. Valtakunnallisen kotihoidon kattavuuden tason tulisi olla 25 prosent-tia 75 vuotiaista. Espoon sosiaali- ja terveystoimi kuntalaisaktiivisuuden tuloksena ja yh-teistyössä kunnallisten palveluiden tarjoajien, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa kehittää ennaltaehkäisevien vanhuspalveluita EEVA- ja ELO-hankkeina. Vanhustenpalveluiden organisaatiossa ennaltaehkäisevien palvelumuotoja haetaan uusilla toiminnoilla, kuten dementianeuvonnalla ja kotikuntoutuksella, jotta ikääntyvien kotona asuminen mahdollistuu ja löydetään tehokkaita tapoja tukea kuntalaisia heidän asuin- ja elinympäristössään.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kotikuntoutuspilotin toteutumista ensimmäisen puolen vuoden aikana fysioterapeutin Effica–potilastietojärjestelmään tekemien kirjausten perusteella. Tarkoituksena oli hakea Espooseen hyviä käytäntöjä siitä, millaista kotona tapahtuva kotikuntoutus / fysioterapia oli ja millainen merkitys kotikuntoutuksella on ollut asiakkaiden selviytymiseen. Tavoitteena oli selvittää kotikuntoutus fysioterapeutin asiantuntijuuden hyödynnettävyyttä ja käyttöä ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden kotikuntoisuuden ja toimintakyvyn tukemisessa niin asiakkaiden, omaisten kuin kotihoidon kannalta.
Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi, joka on aineistolähtöinen tekstianalyysi, jossa tekstin sisältöä analysoidaan ja eritellään, aineistoa kuvataan, luoki-tellaan, tiivistetään ja järjestellään selkeään muotoon. Sisällönanalyysi perustuu tulkin-taan, päättelyyn ja tutkijan haluun ymmärtää aineistoa. Tulosten perusteella niillä toimil-la, mitä kotikuntoutuksen fysioterapeutti teki asiakkaan kanssa hänen asuin- ja elinympä-ristössään nousi myös kirjausten mukaan merkitykselliseksi asiakkaiden ja heidän läheisten näkökulmasta. Fysioterapeutti asiantuntijana tarkastelee ja tutkii asiakasta hänen asuin- ja elinympäristössään arvioiden henkilön voimavaroja suhteessa ympäristön resursseihin, rajoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Johtopäätöksenä aineiston analyysin tuloksista voidaan todeta, että fysioterapian asiantuntemusta voidaan monipuolisesti ja hyvin hyödyntää ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden kotikuntoisuuden ja toimintakykyisyyden kehittäjä-nä. Puolen vuoden otannan osalta 54 henkilöstä 26 asui kotona ilman perusterveydenhuol-lon apuja, mikä tulevaisuuden kannalta on oikea suunta, koska ennusteiden mukaan ikään-tyneiden määrä kasvaa ja terveydenhuollon henkilöresurssit niukkenevat eläköitymisen myötä.
Avainsanat: ikäihminen, kuntoutus, fysioterapia, toimintakyky, kotihoito
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kotikuntoutuspilotin toteutumista ensimmäisen puolen vuoden aikana fysioterapeutin Effica–potilastietojärjestelmään tekemien kirjausten perusteella. Tarkoituksena oli hakea Espooseen hyviä käytäntöjä siitä, millaista kotona tapahtuva kotikuntoutus / fysioterapia oli ja millainen merkitys kotikuntoutuksella on ollut asiakkaiden selviytymiseen. Tavoitteena oli selvittää kotikuntoutus fysioterapeutin asiantuntijuuden hyödynnettävyyttä ja käyttöä ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden kotikuntoisuuden ja toimintakyvyn tukemisessa niin asiakkaiden, omaisten kuin kotihoidon kannalta.
Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä oli sisällönanalyysi, joka on aineistolähtöinen tekstianalyysi, jossa tekstin sisältöä analysoidaan ja eritellään, aineistoa kuvataan, luoki-tellaan, tiivistetään ja järjestellään selkeään muotoon. Sisällönanalyysi perustuu tulkin-taan, päättelyyn ja tutkijan haluun ymmärtää aineistoa. Tulosten perusteella niillä toimil-la, mitä kotikuntoutuksen fysioterapeutti teki asiakkaan kanssa hänen asuin- ja elinympä-ristössään nousi myös kirjausten mukaan merkitykselliseksi asiakkaiden ja heidän läheisten näkökulmasta. Fysioterapeutti asiantuntijana tarkastelee ja tutkii asiakasta hänen asuin- ja elinympäristössään arvioiden henkilön voimavaroja suhteessa ympäristön resursseihin, rajoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Johtopäätöksenä aineiston analyysin tuloksista voidaan todeta, että fysioterapian asiantuntemusta voidaan monipuolisesti ja hyvin hyödyntää ikääntyneiden kotihoidon asiakkaiden kotikuntoisuuden ja toimintakykyisyyden kehittäjä-nä. Puolen vuoden otannan osalta 54 henkilöstä 26 asui kotona ilman perusterveydenhuol-lon apuja, mikä tulevaisuuden kannalta on oikea suunta, koska ennusteiden mukaan ikään-tyneiden määrä kasvaa ja terveydenhuollon henkilöresurssit niukkenevat eläköitymisen myötä.
Avainsanat: ikäihminen, kuntoutus, fysioterapia, toimintakyky, kotihoito