Yleinen edunvalvonta : Päämiehen itsemääräämisoikeus
Hänninen, Jaana; Kumpumäki, Eija (2009)
Hänninen, Jaana
Kumpumäki, Eija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906123915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906123915
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten päämiehen itsemääräämisoikeus ja etujen suojaamisen näkökulma otetaan huomioon käytännön työssä edunvalvontatoimistossa.
Opinnäytetyössä selvitettiin holhousjärjestelmän kehitystä pääpiirteittäin. Lisäksi käsiteltiin
sitä, millä edellytyksillä yksilölle voidaan määrätä holhoustoimilain mukainen edunvalvonta ja millainen on edunvalvontajärjestelmä.
Opinnäytetyössä kerrottiin myös yleisen edunvalvojan tehtävistä. Itsemääräämisoikeuteen yleensä ja suhteessa edunvalvontaan paneuduttiin myös. Työssä käsiteltiin pelkästään yleistä edunvalvontaa.
Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Teoreettisena viitekehyksenä eli tutkielman aineistona olivat holhousoikeudelliset lait, niiden esityöt, oikeuskäytäntöä, oikeuskirjallisuutta ja edunvalvontaan liittyviä artikkeleita.
Päämiehen elämään edunvalvonnan pitäisi puuttua vain siinä määrin, kuin se on hänen suojaamisekseen tarpeen. Edunvalvonnan näkymättömyys päämiehen arjessa olisi toivottavaa.
Tutkimus osoitti, että päämiehen etu toteutuu vain, jos edunvalvoja voi tutustua päämieheensä, tämän historiaan, päämiehen mahdollisiin ongelmiin ja asioihin. Lisäksi edellytyksenä päämiehen edun toteutumiselle on edunvalvojan ja päämiehen yhteistoiminta sekä luottamuksellinen suhde.
Opinnäytetyössä selvitettiin holhousjärjestelmän kehitystä pääpiirteittäin. Lisäksi käsiteltiin
sitä, millä edellytyksillä yksilölle voidaan määrätä holhoustoimilain mukainen edunvalvonta ja millainen on edunvalvontajärjestelmä.
Opinnäytetyössä kerrottiin myös yleisen edunvalvojan tehtävistä. Itsemääräämisoikeuteen yleensä ja suhteessa edunvalvontaan paneuduttiin myös. Työssä käsiteltiin pelkästään yleistä edunvalvontaa.
Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Teoreettisena viitekehyksenä eli tutkielman aineistona olivat holhousoikeudelliset lait, niiden esityöt, oikeuskäytäntöä, oikeuskirjallisuutta ja edunvalvontaan liittyviä artikkeleita.
Päämiehen elämään edunvalvonnan pitäisi puuttua vain siinä määrin, kuin se on hänen suojaamisekseen tarpeen. Edunvalvonnan näkymättömyys päämiehen arjessa olisi toivottavaa.
Tutkimus osoitti, että päämiehen etu toteutuu vain, jos edunvalvoja voi tutustua päämieheensä, tämän historiaan, päämiehen mahdollisiin ongelmiin ja asioihin. Lisäksi edellytyksenä päämiehen edun toteutumiselle on edunvalvojan ja päämiehen yhteistoiminta sekä luottamuksellinen suhde.