Työyhteisön arvot ja työn arvostus
Lappavirta, Anneli (2009)
Lappavirta, Anneli
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906103873
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906103873
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työyhteisön arvot ja työn arvostus vaikuttavat työntekijöiden työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, arvioida ja kehittää työyhteisön arvoja ja työn arvostusta. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää osastonhoitajalle uudenlainen toimintapa työyhteisön toiminnan tarkasteluun ja kehittämisen työvälineeksi.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin henkilökunnalta teemahaastattelulla ja synnytys- ja naistentautien klinikan lääkäreiltä sähköpostikyselyllä keväällä 2007. Lisäksi kohdeorganisaation henkilökunta tuotti kirjallista materiaalia työyhteisön pelisäännöistä ja työssä tärkeinä koetuista asioista. Teemahaastatteluun osallistui kuusi (n=6) synnytys- ja naistentautien klinikan työntekijää. Sähköpostikysely lähetettiin kymmenelle (n=10) lääkärille, joista viisi vastasi kyselyyn. Koko osaston vakinainen henkilökunta (n=28) osallistui työvuorojensa puitteissa opinnäyteprosessiin. Tutkimusaineisto analysoitiin abduktiivisella sisällön analyysillä. Analyysiyksikkönä toimi teemahaastattelurungosta tehty väljä tulkintarunko.
Tulosten perusteella keskeisemmäksi arvoksi nousi perhekeskeinen hoitotyö. Työn arvostukseen vaikuttavat työn asenteelliset tekijät, työilmapiirin merkitys, palaute, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työn taloudelliset tekijät. Arvostusta nostaa positiivinen palaute, oman ja toisten työn tuntemus sekä toisten työntekijöiden kunnioittaminen. Arvostusta laskee väheksyvä suhtautuminen työntekijöihin ja toisen työhön, huonot käytöstavat sekä erilainen tapa tehdä työtä. Lisäksi eri ammattinimikkeisiin koettiin kohdistuvan erilaista arvostusta.
Tulosten perusteella osaston toiminnan kehittäminen pitää jatkossa sitoa osaston perustehtävän ja osastonhoitajan toimenkuvan selkiinnyttämiseen sekä avoimuuden lisäämiseen. Yhteistyötä tulee lisätä lääkäreiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Toimivana työkaluna toiminnan kehittämiseen on vuosikello, jonka avulla organisaation toiminta tulee koko henkilökunnalle näkyväksi.
Tämän opinnäyteyön tuloksia voidaan hyödyntää osaston toiminnan kehittämisessä, osaston hoitotyön näkyväksi tekemisessä ja osastonhoitajan johtamistyön työvälineenä.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin henkilökunnalta teemahaastattelulla ja synnytys- ja naistentautien klinikan lääkäreiltä sähköpostikyselyllä keväällä 2007. Lisäksi kohdeorganisaation henkilökunta tuotti kirjallista materiaalia työyhteisön pelisäännöistä ja työssä tärkeinä koetuista asioista. Teemahaastatteluun osallistui kuusi (n=6) synnytys- ja naistentautien klinikan työntekijää. Sähköpostikysely lähetettiin kymmenelle (n=10) lääkärille, joista viisi vastasi kyselyyn. Koko osaston vakinainen henkilökunta (n=28) osallistui työvuorojensa puitteissa opinnäyteprosessiin. Tutkimusaineisto analysoitiin abduktiivisella sisällön analyysillä. Analyysiyksikkönä toimi teemahaastattelurungosta tehty väljä tulkintarunko.
Tulosten perusteella keskeisemmäksi arvoksi nousi perhekeskeinen hoitotyö. Työn arvostukseen vaikuttavat työn asenteelliset tekijät, työilmapiirin merkitys, palaute, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työn taloudelliset tekijät. Arvostusta nostaa positiivinen palaute, oman ja toisten työn tuntemus sekä toisten työntekijöiden kunnioittaminen. Arvostusta laskee väheksyvä suhtautuminen työntekijöihin ja toisen työhön, huonot käytöstavat sekä erilainen tapa tehdä työtä. Lisäksi eri ammattinimikkeisiin koettiin kohdistuvan erilaista arvostusta.
Tulosten perusteella osaston toiminnan kehittäminen pitää jatkossa sitoa osaston perustehtävän ja osastonhoitajan toimenkuvan selkiinnyttämiseen sekä avoimuuden lisäämiseen. Yhteistyötä tulee lisätä lääkäreiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Toimivana työkaluna toiminnan kehittämiseen on vuosikello, jonka avulla organisaation toiminta tulee koko henkilökunnalle näkyväksi.
Tämän opinnäyteyön tuloksia voidaan hyödyntää osaston toiminnan kehittämisessä, osaston hoitotyön näkyväksi tekemisessä ja osastonhoitajan johtamistyön työvälineenä.