Todistajan totuudessa pysyminen rikosoikeudenkäynnissä - totuusvelvollisuudesta informointi ja sen kehittäminen
Rantanen, Jonne (2009)
Rantanen, Jonne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093844
Tiivistelmä
Oikeudenkäynnin keskeisin pyrkimys on aineellisen totuuden saavuttaminen, jota edesauttaa todistajalle asetettu ja rangaistussanktioin tehostettu velvollisuus pysyä totuudessa. Henkilötodistelua pidetään tärkeimpänä todistuskeinona oikeudenkäynnissä, mutta todistajien
kertomuksille annetaan usein liikaakin merkitystä. Valheelliset todistajankertomukset vääristävät osaltaan ratkaisun pohjana käytettävää aineistoa, jolloin aineellisen totuuden saavuttaminen saattaa estyä. Perättömän lausuman ollessa yksi vaikeimmin näytettävistä rikoksista ja vain räikeimpien tapausten päätyessä tuomioistuinkäsittelyyn asti rikosten todellinen määrä on huomattavasti suurempi.
Todistajan totuusvelvollisuudesta informointi on yksi keino varmistaa todistajan pysyminen totuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää todistajan informointiin liittyviä menetelmiä, joilla on mahdollista edistää aineellisen totuuden saavuttamista. Opinnäytetyön tuloksena syntyi etukäteisinformointia laajentavia menetelmiä, kesken kuulemista suoritettavia informointitapoja edellytyksineen sekä ehdotus jälkikäteisinformoinnin käyttöönotosta
menetelmineen.
Opinnäytetyö rakentui lähinnä oikeussääntöjen tulkinnalle ja systematisoinnille. Pääasiallinen aineisto koostui prosessi- ja rikosoikeudellisesta kirjallisuudesta, lainsäädännöstä esitöineen sekä tilastotiedoista. Varsinaisia lähteitä täydennettiin omilla havainnoilla ja kokemuksilla lukuisista rikosoikeudenkäynneistä.
kertomuksille annetaan usein liikaakin merkitystä. Valheelliset todistajankertomukset vääristävät osaltaan ratkaisun pohjana käytettävää aineistoa, jolloin aineellisen totuuden saavuttaminen saattaa estyä. Perättömän lausuman ollessa yksi vaikeimmin näytettävistä rikoksista ja vain räikeimpien tapausten päätyessä tuomioistuinkäsittelyyn asti rikosten todellinen määrä on huomattavasti suurempi.
Todistajan totuusvelvollisuudesta informointi on yksi keino varmistaa todistajan pysyminen totuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää todistajan informointiin liittyviä menetelmiä, joilla on mahdollista edistää aineellisen totuuden saavuttamista. Opinnäytetyön tuloksena syntyi etukäteisinformointia laajentavia menetelmiä, kesken kuulemista suoritettavia informointitapoja edellytyksineen sekä ehdotus jälkikäteisinformoinnin käyttöönotosta
menetelmineen.
Opinnäytetyö rakentui lähinnä oikeussääntöjen tulkinnalle ja systematisoinnille. Pääasiallinen aineisto koostui prosessi- ja rikosoikeudellisesta kirjallisuudesta, lainsäädännöstä esitöineen sekä tilastotiedoista. Varsinaisia lähteitä täydennettiin omilla havainnoilla ja kokemuksilla lukuisista rikosoikeudenkäynneistä.