Asiakkaiden kokemuksia seniorineuvolan 75-vuotis terveystarkastuksesta
Laitinen, Marja; Martikainen, Tiina (2009)
Laitinen, Marja
Martikainen, Tiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093801
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää syksyllä 2008 seniorineuvolassa 75-vuotistarkastuksessa käyneiden Hakunilan alueen asiakkaiden kokemuksia terveystarkastuksesta. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää Vantaan seniorineuvolan toimintaa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä seniorineuvolan terveydenhoitajan kanssa.
Tutkimuskysymysten avulla haluttiin selvittää, mitä hyötyä seniorineuvolan asiakkaat saivat terveystarkastuksesta ja mitä kehittämisehdotuksia seniorineuvolan asiakkailta nousi terveystarkastuksen suhteen. Aineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse 40 asiakasta. Puhelinhaastattelun apuna käytettiin asiakkaille etukäteen lähetettyä kyselylomaketta. Määrälliset vastaukset analysoitiin tekemällä ristiintaulukointia ja laskemalla prosenttiosuuksia SPSS –ohjelman avulla ja laadulliset vastaukset analysoitiin sisällön erittelyllä.
Vastaajista oli 17 miehiä ja 23 naisia. Kaikista vastaajista suurin osa koki terveydentilansa kohtalaiseksi, neljäsosa hyväksi ja muutama huonoksi. Lähes kaikki vastaajat kokivat terveystarkastuksen hyödylliseksi. Useimmiten terveystarkastuksen hyödyksi vastauksissa mainittiin tiedollinen tuki. Tässä kategoriassa asiakkaat mainitsivat muun muassa tiedon terveydestä.
Asiakkaat mainitsivat hyödyksi myös hoidollisen tuen, johon kuului esimerkiksi mittaukset, ohjaus jatkohoitoon ja ammattitaitoinen terveydenhoitaja. Psyykkinen tuki katsottiin myös tärkeäksi; vastaajat arvostivat ennen kaikkea asiakkaan huomioimista.
Asiakkaat kertoivat vastauksissaan, että terveystarkastuksessa erityisen hyvää oli muun muassa hyvä kokonaisuus ja kiireetön ilmapiiri. Asiakkaista 31 ei osannut sanoa, mitä olisi pitänyt huomioida paremmin, tai vastasivat, ettei huomioitavaa ollut. Kehittämisideoiksi asiakkaiden vastauksista nousi kaksi konkreettista ehdotusta: terveydenhoitajalla olisi syytä olla puhelintunti ja hänen olisi hyvä muistuttaa papa‐ ja rintasyöpä seulonnoista.
Kokonaisuudessaan seniorineuvolan asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä terveystarkastukseen. He kokivat terveystarkastuksen hyödylliseksi ja kertoivat myös jatkossa haluavansa osallistua terveystarkastukseen. Hoidon jatkuvuus on asiakkaille tärkeää ja valtaosa vastasi, että terveystarkastukset olisi hyvä uusia vuoden välein. Vuosikontrollit voisivat olla hyvä vaihtoehto. Haastateltavat kannattivat seniorineuvolan kehittämistä ja haluaisivat toiminnan jatkuvan.
Ohjaamalla enemmän resursseja seniorineuvolaan, voidaan vähentää esimerkiksi asiakkaiden terveyskeskuskäyntejä. Terveydenhoitaja voi tehdä hoidontarpeenarviointia ja määrätä esimerkiksi tarvittavia laboratoriokokeita. Monien asiakkaiden kohdalla lääkärikäynnit voivat vähentyä, kun terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen eikä tarvetta lääkärikäynnille löydy. Asiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta seniorineuvolasta ja samalla voimia sekä turvallisuuden tunnetta elämäänsä.
Tutkimuskysymysten avulla haluttiin selvittää, mitä hyötyä seniorineuvolan asiakkaat saivat terveystarkastuksesta ja mitä kehittämisehdotuksia seniorineuvolan asiakkailta nousi terveystarkastuksen suhteen. Aineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse 40 asiakasta. Puhelinhaastattelun apuna käytettiin asiakkaille etukäteen lähetettyä kyselylomaketta. Määrälliset vastaukset analysoitiin tekemällä ristiintaulukointia ja laskemalla prosenttiosuuksia SPSS –ohjelman avulla ja laadulliset vastaukset analysoitiin sisällön erittelyllä.
Vastaajista oli 17 miehiä ja 23 naisia. Kaikista vastaajista suurin osa koki terveydentilansa kohtalaiseksi, neljäsosa hyväksi ja muutama huonoksi. Lähes kaikki vastaajat kokivat terveystarkastuksen hyödylliseksi. Useimmiten terveystarkastuksen hyödyksi vastauksissa mainittiin tiedollinen tuki. Tässä kategoriassa asiakkaat mainitsivat muun muassa tiedon terveydestä.
Asiakkaat mainitsivat hyödyksi myös hoidollisen tuen, johon kuului esimerkiksi mittaukset, ohjaus jatkohoitoon ja ammattitaitoinen terveydenhoitaja. Psyykkinen tuki katsottiin myös tärkeäksi; vastaajat arvostivat ennen kaikkea asiakkaan huomioimista.
Asiakkaat kertoivat vastauksissaan, että terveystarkastuksessa erityisen hyvää oli muun muassa hyvä kokonaisuus ja kiireetön ilmapiiri. Asiakkaista 31 ei osannut sanoa, mitä olisi pitänyt huomioida paremmin, tai vastasivat, ettei huomioitavaa ollut. Kehittämisideoiksi asiakkaiden vastauksista nousi kaksi konkreettista ehdotusta: terveydenhoitajalla olisi syytä olla puhelintunti ja hänen olisi hyvä muistuttaa papa‐ ja rintasyöpä seulonnoista.
Kokonaisuudessaan seniorineuvolan asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä terveystarkastukseen. He kokivat terveystarkastuksen hyödylliseksi ja kertoivat myös jatkossa haluavansa osallistua terveystarkastukseen. Hoidon jatkuvuus on asiakkaille tärkeää ja valtaosa vastasi, että terveystarkastukset olisi hyvä uusia vuoden välein. Vuosikontrollit voisivat olla hyvä vaihtoehto. Haastateltavat kannattivat seniorineuvolan kehittämistä ja haluaisivat toiminnan jatkuvan.
Ohjaamalla enemmän resursseja seniorineuvolaan, voidaan vähentää esimerkiksi asiakkaiden terveyskeskuskäyntejä. Terveydenhoitaja voi tehdä hoidontarpeenarviointia ja määrätä esimerkiksi tarvittavia laboratoriokokeita. Monien asiakkaiden kohdalla lääkärikäynnit voivat vähentyä, kun terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen eikä tarvetta lääkärikäynnille löydy. Asiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta seniorineuvolasta ja samalla voimia sekä turvallisuuden tunnetta elämäänsä.