Sisua, synkkyyttä, ammattitaitoa : Suomi-kuva musiikkiviennin artistibiografioissa
Niskanen, Ilkka (2008)
Niskanen, Ilkka
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906093800
Tiivistelmä
Globalisaation myötä maiden brändäyksestä on tullut arkipäivää. Valtioiden asettuessa teknologisessa vertailussa yhä tasaisemmin samalle lähtöviivalle mielikuvan merkitys on noussut avainasemaan. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen maakuvan kehittäminen on edellytys myös Suomen pärjäämiselle tulevaisuuden globaalissa kilpailussa.
Yksi keskeisistä Suomi-kuvan muokkaajista on maan kulttuurivienti, jossa suomalainen rock-musiikki on merkittävässä asemassa. Yhtyeet kuten HIM ja Nightwish ovat huomattavia Suomi-kuvan viestijöitä. Samaan aikaan kuitenkin maan imagoa rakentaa myös suuri joukko pienempiä bändejä, jotka pyrkivät lyömään itsensä läpi kansainvälisesti.
Tämä tutkimus on tehty kesän ja syksyn 2008 aikana, ja sen tarkoitus on tutkia kyseistä ajankohtaista aihetta: minkälaista Suomi-kuvaa musiikkialan yritykset artistimarkkinoinnissaan viestivät. Samalla tarkastellaan biografiagenren yleisiä ominaisuuksia sekä hahmotetaan sen toimivia piirteitä ja pahimpia sudenkuoppia. Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa, jonka pohjalta musiikkimarkkinoinnin parissa työskentelevät henkilöt voivat kehittää omaa suunnitteluaan.
Työn tutkimusaineisto koostuu ulkomaisille markkinoille potentiaalisten rockbändien biografioista, joita tarkastellaan diskurssianalyyttiseen metodiin pohjautuvan lähiluennan avulla. Ensin pyritään muodostamaan yleinen kuva, minkälainen artistibiografia on tekstigenrenä. Toisessa vaiheessa hahmotetaan, minkälaisia merkityksiä Suomi ja suomalaisuus teksteissä saavat. Työ siis rajautuu tutkimaan kansalaisuutta diskurssina. Osaan biografioista liittyy myös kuva, jota tutkitaan tarkastelemalla, miten se tukee tekstistä nousevia suomalaisuuden merkityksiä.
Biografioista nousee esiin viisi suomalaisuuden merkitysjärjestelmää, diskurssia. Pakanasoturi-kansan diskurssi kuvaa suomalaiset pakanallisina metsäläisinä kun taas sisukkaan kansan diskurssi nostaa esiin suomalaisen peräänantamattomuuden. Synkkyyden diskurssi kuvastaa maan sekä henkistä että konkreettista synkkyyttä ja kylmyyttä. Ammattimaisuuden diskurssi näyttää, että suomalaiset muusikot suhtautuvat työhönsä vakavuudella ja ainutlaatuisuuden diskurssi puolestaan kuvaa heidät ideoita pulppuavina luovina hulluina.
Diskursseissa esiin nousevat piirteet eivät ole yllättäviä. Ne saattavat olla stereotyyppisiä, mutta ne ovat kuitenkin ominaisuuksia, jotka useimmat suomalaiset jollain tavalla tunnistavat, joten niitä ei voida jättää huomioimattakaan. Toisaalta uusille näkemyksille on selvästi tilaa. Niinpä tämä opinnäytetyö pyrkiikin antamaan suuntaviivoja artistimarkkinoinnin kehittämiseen.
Yksi keskeisistä Suomi-kuvan muokkaajista on maan kulttuurivienti, jossa suomalainen rock-musiikki on merkittävässä asemassa. Yhtyeet kuten HIM ja Nightwish ovat huomattavia Suomi-kuvan viestijöitä. Samaan aikaan kuitenkin maan imagoa rakentaa myös suuri joukko pienempiä bändejä, jotka pyrkivät lyömään itsensä läpi kansainvälisesti.
Tämä tutkimus on tehty kesän ja syksyn 2008 aikana, ja sen tarkoitus on tutkia kyseistä ajankohtaista aihetta: minkälaista Suomi-kuvaa musiikkialan yritykset artistimarkkinoinnissaan viestivät. Samalla tarkastellaan biografiagenren yleisiä ominaisuuksia sekä hahmotetaan sen toimivia piirteitä ja pahimpia sudenkuoppia. Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa, jonka pohjalta musiikkimarkkinoinnin parissa työskentelevät henkilöt voivat kehittää omaa suunnitteluaan.
Työn tutkimusaineisto koostuu ulkomaisille markkinoille potentiaalisten rockbändien biografioista, joita tarkastellaan diskurssianalyyttiseen metodiin pohjautuvan lähiluennan avulla. Ensin pyritään muodostamaan yleinen kuva, minkälainen artistibiografia on tekstigenrenä. Toisessa vaiheessa hahmotetaan, minkälaisia merkityksiä Suomi ja suomalaisuus teksteissä saavat. Työ siis rajautuu tutkimaan kansalaisuutta diskurssina. Osaan biografioista liittyy myös kuva, jota tutkitaan tarkastelemalla, miten se tukee tekstistä nousevia suomalaisuuden merkityksiä.
Biografioista nousee esiin viisi suomalaisuuden merkitysjärjestelmää, diskurssia. Pakanasoturi-kansan diskurssi kuvaa suomalaiset pakanallisina metsäläisinä kun taas sisukkaan kansan diskurssi nostaa esiin suomalaisen peräänantamattomuuden. Synkkyyden diskurssi kuvastaa maan sekä henkistä että konkreettista synkkyyttä ja kylmyyttä. Ammattimaisuuden diskurssi näyttää, että suomalaiset muusikot suhtautuvat työhönsä vakavuudella ja ainutlaatuisuuden diskurssi puolestaan kuvaa heidät ideoita pulppuavina luovina hulluina.
Diskursseissa esiin nousevat piirteet eivät ole yllättäviä. Ne saattavat olla stereotyyppisiä, mutta ne ovat kuitenkin ominaisuuksia, jotka useimmat suomalaiset jollain tavalla tunnistavat, joten niitä ei voida jättää huomioimattakaan. Toisaalta uusille näkemyksille on selvästi tilaa. Niinpä tämä opinnäytetyö pyrkiikin antamaan suuntaviivoja artistimarkkinoinnin kehittämiseen.