Ohjelmistotuotteen käyttöohjeiden laatiminen ja haasteet : Case: INNOFACTOR® Prime™
Siltanen, Suvi (2009)
Siltanen, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906013525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906013525
Tiivistelmä
Tässä toimintakeskeisessä opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin käyttöohjeet Suomen Omakotiliitto ry:n käytössä olevaan INNOFACTOR® Prime™ -ohjelmistoon. Käyttöohjeita tehtiin kaksi, joista toinen ohjelmiston jäsenrekisterin toimintoihin ja toinen www-sivustonhallintaan. Päätavoitteena oli tehdä käyttöohjeista mahdollisimmat selkeät ja yksinkertaiset, koska ne oli tarkoitettu reilut 300 henkeä käsittävälle käyttäjäryhmälle, joka koostui suurelta osin vähäiset tietojenkäsittelytaidot omaavista henkilöistä. Käyttöohjeilla tavoiteltiin käyttäjien oppivan ohjelmiston peruskäytön ja siten hyödyntävän ohjelmistoa työssään aiempaa itsenäisemmin. Aktiivinen ja omatoiminen ohjelmiston käyttö tehostaisi kokonaisuudessaan Omakotiliiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. INNOFACTOR® Prime™ -ohjelmistossa oli lisäksi huomattu joitain toimintovirheitä ja kehittämisen tarvetta, joten käyttöohjeiden teon ohella työn tavoitteena oli kartoittaa ohjelmiston kehittämiskohteet. Näin työ edisti ohjelmiston kehittämistä enemmän liiton tarpeita vastaavaksi.
Työn teoriaosassa kerrotaan käyttöohjeista yleisesti ohjelmistodokumentoinnin osana ja keskitytään hyvän käyttöohjeen perusominaisuuksiin kuten rakenteeseen ja ulkoasuun sekä sanalliseen ilmaisuun. Lisäksi perehdytään käyttäjien kokemuksiin käyttöohjeista ja siihen mitä he hyvältä ohjeelta edellyttävät. Lopuksi käyttöohjetta tarkastellaan myös oppimisen näkökulmasta. Teoriaosuutta seuraa käytännön työn kuvaus siitä, miten kirjallisuudesta saatuja tietoja osattiin hyödyntää ohjeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Käyttöohjeet laadittiin hyödyntämällä käyttäjäkeskeisen eli iteratiivisen suunnittelun periaatetta, jossa suunnittelu-, testaus- ja korjausvaiheita toistamalla pyrittiin varmistamaan mahdollisimman hyvä lopputulos. Ohjeiden käytettävyyden arviointiin ja varmistamiseen sovellettiin asiantuntija-arviointien ja perinteisen käytettävyystestauksen muunneltuja menetelmiä. Lopuksi ohjeiden teon onnistumisen ja havaittujen kehittämiskohteiden tulosten valossa pohdittiin ohjelmistotuotteen käytettävyyden merkitystä käyttöohjeiden laatimisessa.
Työn tuloksena valmistui kaksi tarpeellista käyttöohjetta ja kattava listaus ohjelmiston kehittämiskohteista, jotka käsiteltiin Omakotiliiton ja ohjelmistontarjoajan välisessä kehityspalaverissa. Työ antoi selkeän käsityksen siitä, että ohjelmistotuotteen käytettävyydellä on suuri merkitys siihen laadittavan ohjeen käytettävyyden onnistumisessa, ja tätä asiaa tulisi painottaa enemmän kirjallisuudessa.
Työn teoriaosassa kerrotaan käyttöohjeista yleisesti ohjelmistodokumentoinnin osana ja keskitytään hyvän käyttöohjeen perusominaisuuksiin kuten rakenteeseen ja ulkoasuun sekä sanalliseen ilmaisuun. Lisäksi perehdytään käyttäjien kokemuksiin käyttöohjeista ja siihen mitä he hyvältä ohjeelta edellyttävät. Lopuksi käyttöohjetta tarkastellaan myös oppimisen näkökulmasta. Teoriaosuutta seuraa käytännön työn kuvaus siitä, miten kirjallisuudesta saatuja tietoja osattiin hyödyntää ohjeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Käyttöohjeet laadittiin hyödyntämällä käyttäjäkeskeisen eli iteratiivisen suunnittelun periaatetta, jossa suunnittelu-, testaus- ja korjausvaiheita toistamalla pyrittiin varmistamaan mahdollisimman hyvä lopputulos. Ohjeiden käytettävyyden arviointiin ja varmistamiseen sovellettiin asiantuntija-arviointien ja perinteisen käytettävyystestauksen muunneltuja menetelmiä. Lopuksi ohjeiden teon onnistumisen ja havaittujen kehittämiskohteiden tulosten valossa pohdittiin ohjelmistotuotteen käytettävyyden merkitystä käyttöohjeiden laatimisessa.
Työn tuloksena valmistui kaksi tarpeellista käyttöohjetta ja kattava listaus ohjelmiston kehittämiskohteista, jotka käsiteltiin Omakotiliiton ja ohjelmistontarjoajan välisessä kehityspalaverissa. Työ antoi selkeän käsityksen siitä, että ohjelmistotuotteen käytettävyydellä on suuri merkitys siihen laadittavan ohjeen käytettävyyden onnistumisessa, ja tätä asiaa tulisi painottaa enemmän kirjallisuudessa.