Antidoping - Suomen Taitoluisteluliiton ja maajoukkueurheilijan välinen valmennustukisopimus
Kohtamäki, Heidi (2009)
Kohtamäki, Heidi
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905273273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905273273
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Suomen Taitoluisteluliiton ja maajoukkueurheilijan välisen valmennustukisopimuksen antidopingia koskevien sopimusehtojen yhteneväisyyttä Maailman antidopingsäännöstön, Suomen antidopingsäännöstön ja Kansainvälisen luisteluliiton antidopingsäännöstön kanssa. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin, miten testauspooleihin kuuluvat maajoukkueurheilijat, erityisesti muodostelmaluistelijat, ovat käytännössä dopingtestaajien tavoitettavissa. Tutkimus koostuu siis kahdesta suuresta kokonaisuudesta, joita on molempia tutkittu laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen.
Urheilun sääntelyjärjestelmä perustuu pääosin urheilun itsesääntelyyn, jossa keskeisessä asemassa ovat urheilujärjestöjen omat säännöt ja yksilölliset sopimussuhteet. Koska urheilujärjestöt voivat antaa sitovia sääntömääräyksiä vain omille jäsenilleen, STLL:n on saatettava maajoukkueurheilijat sääntelyvaltansa alaisuuteen valmennustukisopimuksen avulla. Sopimus on tyypillinen lailla sääntelemätön vakiosopimus, jonka keskeisin ongelma on sopimussuhteen epätasapainoisuus sopimuksen laatijan hyväksi. Jotta sopimuksen antidopingia koskevat sopimusehdot olisivat kohtuullisia urheilijalle, niiden tulee olla antidopingsäännöstöjen mukaiset. Tutkimuksen kohteena olevat antidopingia koskevat sopimusehdot on jaettu noudatettaviin säännöstöihin, dopingtestaukseen, yhteys- ja olinpaikkatietoihin ja riitojen ratkaisuun. Sopimusehdot osoittautuivat pääsääntöisesti antidopingsäännöstöjen mukaisiksi, mutta pientä huomautettavaakin löytyi. Lisäksi olinpaikkatietomääräysten laiminlyönnistä määrättävä enimmäisrangaistus ei ollut antidopingsäännöstöjen mukainen.
Olinpaikkatietojen ilmoitusvelvollisuus liittyy keskeisesti testauspooliurheilijoiden tavoitettavuuden seurantaan. Testauspoolilla tarkoitetaan kansainvälisen lajiliiton ja kansallisen antidopingtoimiston luomaa huippu-urheilijoista koostuvaa poolia, joiden jäsenet kuuluvat erityisesti kilpailujen ulkopuolisen dopingtestauksen piiriin. Jotta urheilijat voidaan tavoittaa kilpailujen ulkopuoliseen testaukseen, he ovat velvollisia ilmoittamaan olinpaikkatietonsa testauspoolin ylläpitäjälle. STLL:n maajoukkueurheilijat voivat kuulua ISUn ja/tai ADT:n rekisteröityyn testauspooliin tai ADT:n II-pooliin. Rekisteröityyn testauspooliin kuuluva urheilija ilmoittaa olinpaikkatietonsa Kansainvälisen testausstandardin määräysten mukaisesti. ADT:n II-pooliin kuuluva urheilija puolestaan ilmoittaa tietonsa ADT:n vaatimusten mukaisesti, jotka ovat pitkälti IST:n määräyksien kaltaiset. Tutkimuksen mukaan testauspooleihin kuuluvat urheilijat ilmoittavat olinpaikkatietonsa vaatimusten mukaisesti. Muodostelmaluistelijat elävät kuitenkin vielä siirtymävaihetta, sillä osa urheilijoista ilmoittaa tietonsa itse ja osassa tapauksista tiedoista huolehtii vielä joukkueenjohtaja. Urheilijat ovat siis dopingtestaajien tavoitettavissa koko ajan.
Urheilun sääntelyjärjestelmä perustuu pääosin urheilun itsesääntelyyn, jossa keskeisessä asemassa ovat urheilujärjestöjen omat säännöt ja yksilölliset sopimussuhteet. Koska urheilujärjestöt voivat antaa sitovia sääntömääräyksiä vain omille jäsenilleen, STLL:n on saatettava maajoukkueurheilijat sääntelyvaltansa alaisuuteen valmennustukisopimuksen avulla. Sopimus on tyypillinen lailla sääntelemätön vakiosopimus, jonka keskeisin ongelma on sopimussuhteen epätasapainoisuus sopimuksen laatijan hyväksi. Jotta sopimuksen antidopingia koskevat sopimusehdot olisivat kohtuullisia urheilijalle, niiden tulee olla antidopingsäännöstöjen mukaiset. Tutkimuksen kohteena olevat antidopingia koskevat sopimusehdot on jaettu noudatettaviin säännöstöihin, dopingtestaukseen, yhteys- ja olinpaikkatietoihin ja riitojen ratkaisuun. Sopimusehdot osoittautuivat pääsääntöisesti antidopingsäännöstöjen mukaisiksi, mutta pientä huomautettavaakin löytyi. Lisäksi olinpaikkatietomääräysten laiminlyönnistä määrättävä enimmäisrangaistus ei ollut antidopingsäännöstöjen mukainen.
Olinpaikkatietojen ilmoitusvelvollisuus liittyy keskeisesti testauspooliurheilijoiden tavoitettavuuden seurantaan. Testauspoolilla tarkoitetaan kansainvälisen lajiliiton ja kansallisen antidopingtoimiston luomaa huippu-urheilijoista koostuvaa poolia, joiden jäsenet kuuluvat erityisesti kilpailujen ulkopuolisen dopingtestauksen piiriin. Jotta urheilijat voidaan tavoittaa kilpailujen ulkopuoliseen testaukseen, he ovat velvollisia ilmoittamaan olinpaikkatietonsa testauspoolin ylläpitäjälle. STLL:n maajoukkueurheilijat voivat kuulua ISUn ja/tai ADT:n rekisteröityyn testauspooliin tai ADT:n II-pooliin. Rekisteröityyn testauspooliin kuuluva urheilija ilmoittaa olinpaikkatietonsa Kansainvälisen testausstandardin määräysten mukaisesti. ADT:n II-pooliin kuuluva urheilija puolestaan ilmoittaa tietonsa ADT:n vaatimusten mukaisesti, jotka ovat pitkälti IST:n määräyksien kaltaiset. Tutkimuksen mukaan testauspooleihin kuuluvat urheilijat ilmoittavat olinpaikkatietonsa vaatimusten mukaisesti. Muodostelmaluistelijat elävät kuitenkin vielä siirtymävaihetta, sillä osa urheilijoista ilmoittaa tietonsa itse ja osassa tapauksista tiedoista huolehtii vielä joukkueenjohtaja. Urheilijat ovat siis dopingtestaajien tavoitettavissa koko ajan.