SEPA ja sen käyttöönoton vaikutukset SLO Oy:n maksuliikenneprosessiin
Kuula, Antti (2009)
Kuula, Antti
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905263206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905263206
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia SEPAa ja sen käyttöönoton vaikutuksia SLO Oy:n maksuliikenneprosessiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää SEPAn aiheuttamat muutokset kyseisen yrityksen maksuliikenneprosessille sekä kartoittaa muutosten aiheuttamia hyötyjä ja haittoja.
Menetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, sillä tutkimuksen kohteena on vain yksi tapaus eli yritys, jota pyritään tutkimaan perusteellisesti. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluista, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa vapaa keskustelu haastattelijan ja haastateltavan välillä. Tutkimuksen lähdeaineisto koottiin haastatteluista, pankkien ja ohjelmistotoimittajien tiedotteista ja selvityksistä sekä Euroopan keskuspankin ja Euroopan maksuneuvoston sekä Finanssialan Keskusliiton laatimista muistioista. Lähdeaineistoa on tutkimuksessa pyritty analysoimaan mahdollisimman syvällisesti.
Tutkimuksesta käy ilmi, että SEPAan siirtyminen on isompi asia kuin euron käyttöönotto, sillä SEPA vaatii useisiin järjestelmiin muutoksia ja mahdollisesti henkilöstön kouluttamista, kun taas euro on yksi valuutta muiden joukossa. Järjestelmiin tehtävien muutosten taustalla ovat uusien maksuliikennestandardien käyttöönotto, kun kansalliset LM, LUM ja TS–standardit korvataan ISO 20022 XML (C2B)-standardeilla. Tämän johdosta pankkien ja yritysten välinen maksuaineiston siirto tulee vaatimaan muutoksia järjestelmiin. Vuoden 2009 keväällä vain Nordea pystyy täysin vastaanottamaan XML-standardin mukaista aineistoa WebService-kanavan kautta. Pohjola Pankkikin vastaanottaa aineistoa, mutta täydet palvelut sillä ovat käytössä vasta syyskuussa 2009. Sampo Pankki siirtyy SEPA-aikaan aikaisintaan syksyllä 2009, mutta täydet palvelut ovat käytössä vasta vuonna 2010. Vaikka kaikilla kolmella pankilla on mahdollista lähettää SEPA-maksu verkkopankin kautta, on maksuaineiston vastaanotossa vielä kehittämistä.
Tutkimuksessa saatiin selville, että kohdeyrityksen SLO Oy:n on helpointa siirtyä SEPAan päivittämällä maksuliikennejärjestelmä ja ottamalla käyttöön SEPA-muunnin, joka tekee vanhan standardin mukaisesta maksuaineistosta C2Baineistoa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tämä vaihtoehto on halvempi kuin koko maksuliikennejärjestelmän uusiminen, koska taloushallinnon järjestelmään, josta kotimaan- ja ulkomaanmaksut ajetaan, ei ole saatavilla eikä tule SEPA-päivitystä.
Tutkimuksessa tuli esiin, että SEPAn oletetaan lisäävän yritysten likviditeettiä maksuliikkeen tehostumisen myötä. Pankkien palvelumaksujen odotetaan laskevan, koska yhtenäistyvät standardit vähentävät pankkien työmäärää ja kustannuksia eri SEPA-maiden maksujen välityksessä. SEPAn myötä yritys voi hoitaa koko maksuliikenteensä yhdestä pankista, yhdestä maasta ja yhdellä standardilla sekä samoilla ehdoilla.
Menetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, sillä tutkimuksen kohteena on vain yksi tapaus eli yritys, jota pyritään tutkimaan perusteellisesti. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluista, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa vapaa keskustelu haastattelijan ja haastateltavan välillä. Tutkimuksen lähdeaineisto koottiin haastatteluista, pankkien ja ohjelmistotoimittajien tiedotteista ja selvityksistä sekä Euroopan keskuspankin ja Euroopan maksuneuvoston sekä Finanssialan Keskusliiton laatimista muistioista. Lähdeaineistoa on tutkimuksessa pyritty analysoimaan mahdollisimman syvällisesti.
Tutkimuksesta käy ilmi, että SEPAan siirtyminen on isompi asia kuin euron käyttöönotto, sillä SEPA vaatii useisiin järjestelmiin muutoksia ja mahdollisesti henkilöstön kouluttamista, kun taas euro on yksi valuutta muiden joukossa. Järjestelmiin tehtävien muutosten taustalla ovat uusien maksuliikennestandardien käyttöönotto, kun kansalliset LM, LUM ja TS–standardit korvataan ISO 20022 XML (C2B)-standardeilla. Tämän johdosta pankkien ja yritysten välinen maksuaineiston siirto tulee vaatimaan muutoksia järjestelmiin. Vuoden 2009 keväällä vain Nordea pystyy täysin vastaanottamaan XML-standardin mukaista aineistoa WebService-kanavan kautta. Pohjola Pankkikin vastaanottaa aineistoa, mutta täydet palvelut sillä ovat käytössä vasta syyskuussa 2009. Sampo Pankki siirtyy SEPA-aikaan aikaisintaan syksyllä 2009, mutta täydet palvelut ovat käytössä vasta vuonna 2010. Vaikka kaikilla kolmella pankilla on mahdollista lähettää SEPA-maksu verkkopankin kautta, on maksuaineiston vastaanotossa vielä kehittämistä.
Tutkimuksessa saatiin selville, että kohdeyrityksen SLO Oy:n on helpointa siirtyä SEPAan päivittämällä maksuliikennejärjestelmä ja ottamalla käyttöön SEPA-muunnin, joka tekee vanhan standardin mukaisesta maksuaineistosta C2Baineistoa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tämä vaihtoehto on halvempi kuin koko maksuliikennejärjestelmän uusiminen, koska taloushallinnon järjestelmään, josta kotimaan- ja ulkomaanmaksut ajetaan, ei ole saatavilla eikä tule SEPA-päivitystä.
Tutkimuksessa tuli esiin, että SEPAn oletetaan lisäävän yritysten likviditeettiä maksuliikkeen tehostumisen myötä. Pankkien palvelumaksujen odotetaan laskevan, koska yhtenäistyvät standardit vähentävät pankkien työmäärää ja kustannuksia eri SEPA-maiden maksujen välityksessä. SEPAn myötä yritys voi hoitaa koko maksuliikenteensä yhdestä pankista, yhdestä maasta ja yhdellä standardilla sekä samoilla ehdoilla.