Tukeva kontrolli - valvonta-asiakkaat kertovat
Leminen, Marleena; Liljeström, Aaro (2009)
Leminen, Marleena
Liljeström, Aaro
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905253127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905253127
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää ehdonalaisesti vapautuneiden valvonnan sanktioinnin merkitystä asiakasnäkökulmasta. Opinnäytetyössä käydään läpi asiakkaiden kokemuksia sanktioinnista, millaisia merkityksiä he antavat saaduille sanktioille sekä näiden kokonaisvaikutusta valvonnan suorittamisen kannalta. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää Kriminaalihuoltolaitoksen valvontatyön kehittämistarkoituksiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostunut valvontatyötä käsittelevästä lainsäädännöstä, asiakirjoista ja selvityksistä. Olemme tarkastelleet valvontatyön sanktiointia asiakaslähtöisestä viitekehyksestä käsin. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty aikavälillä 19.1.2009- 28.2.2009 ja se koostuu seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta.
Valvonnan sanktiointi on tarpeellista ja samanaikaisesti heikosti velvoittavaa. Asiakkaat kokevat sanktioinnin herättävän heidät vastuunkantoon omista asioistaan ja pitävän heidät kiinni arkipäivän elämän rutiineissa. Mikäli sanktiointia ei olisi, joidenkin valvottavien syrjäytyminen yhteiskunnasta voisi olla voimakkaampaa. Valvonta katsotaan myös joissain tapauksissa tarpeettomaksi, koska vankeusrangaistus koetaan päättyneeksi vankilasta vapautumiseen. Tämä on samalla osa asenneongelmaa, joka johtaa sanktioiden saamiseen monesti päihdeongelmien sekä mielenterveysongelmien myötävaikutuksella. Valvonnan sanktioinnin heikkoon velvoittavuuteen ovat osasyynä linjattomuus valvontakäytännöissä, sanktiovarmuuden puuttuminen, oikeushallinnon byrokraattisuus ja ruuhkautuneisuus.
Valvojaan solmittu suhde on erittäin merkityksellinen valvonnan hoitamisen kannalta. Mikäli yhteistyö ja – ymmärrys ei ole sujuvaa, on mahdollista, että valvonnassa joudutaan käyttämään sanktiointia. Tuen ja kontrollin yhteensovittaminen on valvontatyön olennainen osa-alue. Asiakkaat kaipaavat valvontaan eteenpäin vievää, varmaa otetta sekä ymmärrystä ja joustoa heidän usein poikkeavaan elämäntapaansa ja – rytmiään kohtaan.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostunut valvontatyötä käsittelevästä lainsäädännöstä, asiakirjoista ja selvityksistä. Olemme tarkastelleet valvontatyön sanktiointia asiakaslähtöisestä viitekehyksestä käsin. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty aikavälillä 19.1.2009- 28.2.2009 ja se koostuu seitsemästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta.
Valvonnan sanktiointi on tarpeellista ja samanaikaisesti heikosti velvoittavaa. Asiakkaat kokevat sanktioinnin herättävän heidät vastuunkantoon omista asioistaan ja pitävän heidät kiinni arkipäivän elämän rutiineissa. Mikäli sanktiointia ei olisi, joidenkin valvottavien syrjäytyminen yhteiskunnasta voisi olla voimakkaampaa. Valvonta katsotaan myös joissain tapauksissa tarpeettomaksi, koska vankeusrangaistus koetaan päättyneeksi vankilasta vapautumiseen. Tämä on samalla osa asenneongelmaa, joka johtaa sanktioiden saamiseen monesti päihdeongelmien sekä mielenterveysongelmien myötävaikutuksella. Valvonnan sanktioinnin heikkoon velvoittavuuteen ovat osasyynä linjattomuus valvontakäytännöissä, sanktiovarmuuden puuttuminen, oikeushallinnon byrokraattisuus ja ruuhkautuneisuus.
Valvojaan solmittu suhde on erittäin merkityksellinen valvonnan hoitamisen kannalta. Mikäli yhteistyö ja – ymmärrys ei ole sujuvaa, on mahdollista, että valvonnassa joudutaan käyttämään sanktiointia. Tuen ja kontrollin yhteensovittaminen on valvontatyön olennainen osa-alue. Asiakkaat kaipaavat valvontaan eteenpäin vievää, varmaa otetta sekä ymmärrystä ja joustoa heidän usein poikkeavaan elämäntapaansa ja – rytmiään kohtaan.