Helsingin metro muotoilun näkökulmasta
Simpanen, Päivi (2009)
Simpanen, Päivi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905142820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905142820
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää, miksi Helsingin metroa pidetään yhtenä maailman kauneimmista, ja mikä merkitys sillä on Helsingin identiteetille. Tämän vuoksi työssä tutkittiin Helsingin metrojunien muotoilua ja muotoilun merkitystä sekä metron suunnittelutyön kehittymistä.
Tietoa kerättiin haastattelemalla metrojunien henkilökuntaa ja metron suunnittelijoita sekä muotoilija Börje Rajalinia, joka yhdessä Antti Nurmesniemen kanssa suunnitteli metrovaunuja 1970-luvulla. Suunnittelijat työskentelivät yhteistyössä insinöörien ja asemia suunnitelleiden arkkitehtien kanssa yhtenäisen kokonaisuuden saavuttamiseksi. Lisäksi tehtiin kirjallisuushakuja metrovaunujen suunnittelusta ja kaupungin identiteetistä ja analysoitiin Helsingin kaupungin liikennelaitokselta saatua aineistoa.
Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että Helsingin metro on jo nyt yksi kaupungin identiteettiä muokkaava tekijä, mutta sen asemaa imagotekijänä ei olla riittävästi tiedostettu. Paikallisen muotoilun näkyminen suunnittelussa auttaa imagon säilyttämisessä, mutta uhkakuvana on, että sen mahdollisuudet olla mukana suunnittelussa ovat vähenemässä. Metrovaunujen samanlaistuminen muissa kaupungeissa käytettäviin metrovaunuihin ja muihin liikennevälineisiin on tulevaisuudessa uhka. M100-junista saatuja käyttökokemuksia käytettiin hyväksi M200-sarjaa suunniteltaessa. M300-vaunuja hankinnassa ollaan uudessa tilanteessa; M100- että M200-sarjan ominaisuuksia ja muotoilupäätöksiä voidaan verrata keskenään ja käyttää saatuja tietoja hankinnan apuna.
Tätä tutkimusta voitaisiin jatkaa käymällä arkistomateriaaleja laajemmin läpi ja tutkimalla muotoiluprosessin kehittymistä väliversioiden kautta lopulliseksi toteutettavaksi metroksi. Muotoilua voisi jatkossa tarkastella myös metron ajattomuuden tai semantiikan näkökulmista. Jatkotutkimuksen kohteina voisivat olla myös muiden Suomessa suunniteltujen raideliikennevälineiden kuten raitiovaunujen tai junien muotoilu.
Tietoa kerättiin haastattelemalla metrojunien henkilökuntaa ja metron suunnittelijoita sekä muotoilija Börje Rajalinia, joka yhdessä Antti Nurmesniemen kanssa suunnitteli metrovaunuja 1970-luvulla. Suunnittelijat työskentelivät yhteistyössä insinöörien ja asemia suunnitelleiden arkkitehtien kanssa yhtenäisen kokonaisuuden saavuttamiseksi. Lisäksi tehtiin kirjallisuushakuja metrovaunujen suunnittelusta ja kaupungin identiteetistä ja analysoitiin Helsingin kaupungin liikennelaitokselta saatua aineistoa.
Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että Helsingin metro on jo nyt yksi kaupungin identiteettiä muokkaava tekijä, mutta sen asemaa imagotekijänä ei olla riittävästi tiedostettu. Paikallisen muotoilun näkyminen suunnittelussa auttaa imagon säilyttämisessä, mutta uhkakuvana on, että sen mahdollisuudet olla mukana suunnittelussa ovat vähenemässä. Metrovaunujen samanlaistuminen muissa kaupungeissa käytettäviin metrovaunuihin ja muihin liikennevälineisiin on tulevaisuudessa uhka. M100-junista saatuja käyttökokemuksia käytettiin hyväksi M200-sarjaa suunniteltaessa. M300-vaunuja hankinnassa ollaan uudessa tilanteessa; M100- että M200-sarjan ominaisuuksia ja muotoilupäätöksiä voidaan verrata keskenään ja käyttää saatuja tietoja hankinnan apuna.
Tätä tutkimusta voitaisiin jatkaa käymällä arkistomateriaaleja laajemmin läpi ja tutkimalla muotoiluprosessin kehittymistä väliversioiden kautta lopulliseksi toteutettavaksi metroksi. Muotoilua voisi jatkossa tarkastella myös metron ajattomuuden tai semantiikan näkökulmista. Jatkotutkimuksen kohteina voisivat olla myös muiden Suomessa suunniteltujen raideliikennevälineiden kuten raitiovaunujen tai junien muotoilu.