Voimalan lopputestauksen kehittäminen
Nissinen, Marko (2009)
Nissinen, Marko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905142818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905142818
Tiivistelmä
Työn tarkoitus on parantaa voimalan testausta ja nostaa koestamon käyttöastetta. Työssä on keskitytty työmenetelmien ja -tapojen tarkasteluun.
Koestamon toimintaan tutustuttaessa havaittiin mm. seuraavia kohtia. Jos voimalaan, sen ollessa asennettuna testipenkkiin, tuli vika joka vaati valmistajan paikallaoloa ja neuvontaa, se pysäytti koko testauksen. Lisäksi eri komponentteja piti yhdistää toisiinsa, jotta testiajo voitaisiin suorittaa. Työssä käsitellään erilaisten ohjelmointia vaativien komponenttien määrä ja niihin tarvittavat ohjelmointityökalut.
Yksi ratkaisu oli mahdollistaa voimalan koestamisen aloittaminen jo ennen testipenkkiin siirtämistä. Tämä vaati erilaisia simulaattoreita, kuten konehuonesimulaattorin, jotta napaa voidaan ajaa ja testata ilman voimalaa, napasimulaattorin, jotta voimalaa voidaan ajaa ja testata ilman napaa ja I/O-testisimulaattorin, jotta voimalan testaus voidaan aloittaa jo ennen testipenkkiin siirtämistä.Ohjelmointia vaativien komponenttien kohdalla määriteltiin parametritiedostot, jotka ovat ladattavissa ohjelmointityökalulla, ja tämä tehdään jo alihankkijan toimesta.
Simulaattoreiden avulla voidaan koestamon toimintaa jatkaa, vaikka testipenkissä oleva voimala olisikin rikki eikä sitä voida ajaa. Lisäksi simulaattoreiden avulla ennen pakollinen navan ja voimalan yhdistäminen koeajoa varten voidaan jättää pois. Testauksen ja työn suunnittelun osalta tämä antaa paljon vapauksia ja mahdollisuuksia. Ohjelmointia tarvitsevat komponentit tarkistetaan ja koeajetaan ja ohjelmointi jää pois koestusvaiheesta.
Tässä työssä esitetyt ratkaisut lyhentävät koestusaikaa muutamalla tunnilla, ja luovat tuotannon ja varsinkin koestuksen ohjaukseen vaihtoehtoja. Lisäksi testipenkissä kulutettu aika lyhenee merkittävästi jos I/O-testaus tehdään aiemmin.
Koestamon toimintaan tutustuttaessa havaittiin mm. seuraavia kohtia. Jos voimalaan, sen ollessa asennettuna testipenkkiin, tuli vika joka vaati valmistajan paikallaoloa ja neuvontaa, se pysäytti koko testauksen. Lisäksi eri komponentteja piti yhdistää toisiinsa, jotta testiajo voitaisiin suorittaa. Työssä käsitellään erilaisten ohjelmointia vaativien komponenttien määrä ja niihin tarvittavat ohjelmointityökalut.
Yksi ratkaisu oli mahdollistaa voimalan koestamisen aloittaminen jo ennen testipenkkiin siirtämistä. Tämä vaati erilaisia simulaattoreita, kuten konehuonesimulaattorin, jotta napaa voidaan ajaa ja testata ilman voimalaa, napasimulaattorin, jotta voimalaa voidaan ajaa ja testata ilman napaa ja I/O-testisimulaattorin, jotta voimalan testaus voidaan aloittaa jo ennen testipenkkiin siirtämistä.Ohjelmointia vaativien komponenttien kohdalla määriteltiin parametritiedostot, jotka ovat ladattavissa ohjelmointityökalulla, ja tämä tehdään jo alihankkijan toimesta.
Simulaattoreiden avulla voidaan koestamon toimintaa jatkaa, vaikka testipenkissä oleva voimala olisikin rikki eikä sitä voida ajaa. Lisäksi simulaattoreiden avulla ennen pakollinen navan ja voimalan yhdistäminen koeajoa varten voidaan jättää pois. Testauksen ja työn suunnittelun osalta tämä antaa paljon vapauksia ja mahdollisuuksia. Ohjelmointia tarvitsevat komponentit tarkistetaan ja koeajetaan ja ohjelmointi jää pois koestusvaiheesta.
Tässä työssä esitetyt ratkaisut lyhentävät koestusaikaa muutamalla tunnilla, ja luovat tuotannon ja varsinkin koestuksen ohjaukseen vaihtoehtoja. Lisäksi testipenkissä kulutettu aika lyhenee merkittävästi jos I/O-testaus tehdään aiemmin.