Työhönpaluun suunnitelman toteutuminen kuntoutujan näkökulmasta
Patrakka, Eeva-Leena (2009)
Patrakka, Eeva-Leena
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905112614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905112614
Tiivistelmä
Terveys- ja yhteiskuntapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on väestön hyvän työkyky. Työntekijän työkyvyttömyysuhka ja vajaakuntoisuus täytyy havaita varhain ja edistää työntekijän työkykyä suunnitelmallisen, kuntoutujakeskeisen, ammatillisen kuntoutuk-sen keinoin työelämässä pysymiseksi ja sinne palaamiseksi.
Opinnäytetyöni tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka työhönpaluun suunnitelma on toteutunut kuntoutujan näkökulmasta. Toimeksiantajani oli Verve, Helsingin toimipaikka, jolla oli tavoitteena kehittää toimintaansa tutkimustulosten pohjalta. Toteutin tutkimukseni helmi- ja maaliskuun 2009 aikana määrällisellä tutkimusotteella käyttäen tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitua postikyselylomaketta. Tutkimukseni perusjoukkona olivat kaikki kuntoutujat, joille oli laadittu työhönpaluun suunnitelma Helsingin toimipaikan perustamisvuodesta 2005 lähtien. Otanta koostui kuntoutujista, joille oli laadittu työhönpaluun suunnitelma vuosien 2006–2008 aikana. Heitä oli yhteensä 90, joista tutkimukseen osallistui 35 henkilöä. Strukturoitujen kysymysten vastaukset koodasin, laadin niistä taulukot ja kaaviot ja kuvasin vastaukset frekvensseillä. Ristiintaulukointi antoi tietoa muuttujien välisistä yhteyksistä. Avoimet kysymykset, joita oli kaksi, analysoin laadullisella sisällönerittelyllä.
Tutkimustulosten perusteella kuntoutujien toiminta- ja työkyky sekä vahvuudet huomioitiin työhönpaluun suunnitelman laadinnassa pääosin hyvin. Kuntoutujat olivat voineet vaikuttaa suunnitelman tavoitteisiin. Työhönpaluun suunnitelma toteutui suhteellisen oikeaan aikaan. Ohjausmenetelmien laadukkuuteen oltiin melko tyytyväisiä. Ohjauskeskusteluihin oltiin kaikkein tyytyväisimpiä. Kehittämishaasteiksi nousivat ennen kaikkea Verven ja eri organisaatioiden välinen yhteistyö sekä seuranta ja yhteydenpito työhönpaluun suunnitelman toteuttamisvaiheessa. Tutkimustulosten ristiintaulukoinnin perusteella kuntoutujakeskeisyyden ja ohjausmenetelmien laadukkuus vaikuttivat selvästi työhönpaluun suunnitelman toteutumiseen. Naisten arviot olivat kaiken kaikkiaan huomattavasti positiivisempia kuin miesten.
Opinnäytetyöni tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka työhönpaluun suunnitelma on toteutunut kuntoutujan näkökulmasta. Toimeksiantajani oli Verve, Helsingin toimipaikka, jolla oli tavoitteena kehittää toimintaansa tutkimustulosten pohjalta. Toteutin tutkimukseni helmi- ja maaliskuun 2009 aikana määrällisellä tutkimusotteella käyttäen tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitua postikyselylomaketta. Tutkimukseni perusjoukkona olivat kaikki kuntoutujat, joille oli laadittu työhönpaluun suunnitelma Helsingin toimipaikan perustamisvuodesta 2005 lähtien. Otanta koostui kuntoutujista, joille oli laadittu työhönpaluun suunnitelma vuosien 2006–2008 aikana. Heitä oli yhteensä 90, joista tutkimukseen osallistui 35 henkilöä. Strukturoitujen kysymysten vastaukset koodasin, laadin niistä taulukot ja kaaviot ja kuvasin vastaukset frekvensseillä. Ristiintaulukointi antoi tietoa muuttujien välisistä yhteyksistä. Avoimet kysymykset, joita oli kaksi, analysoin laadullisella sisällönerittelyllä.
Tutkimustulosten perusteella kuntoutujien toiminta- ja työkyky sekä vahvuudet huomioitiin työhönpaluun suunnitelman laadinnassa pääosin hyvin. Kuntoutujat olivat voineet vaikuttaa suunnitelman tavoitteisiin. Työhönpaluun suunnitelma toteutui suhteellisen oikeaan aikaan. Ohjausmenetelmien laadukkuuteen oltiin melko tyytyväisiä. Ohjauskeskusteluihin oltiin kaikkein tyytyväisimpiä. Kehittämishaasteiksi nousivat ennen kaikkea Verven ja eri organisaatioiden välinen yhteistyö sekä seuranta ja yhteydenpito työhönpaluun suunnitelman toteuttamisvaiheessa. Tutkimustulosten ristiintaulukoinnin perusteella kuntoutujakeskeisyyden ja ohjausmenetelmien laadukkuus vaikuttivat selvästi työhönpaluun suunnitelman toteutumiseen. Naisten arviot olivat kaiken kaikkiaan huomattavasti positiivisempia kuin miesten.