Turvallisuuden edistäminen ratsastusurheilussa
Mikkola, Anniina (2009)
Mikkola, Anniina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905072511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905072511
Tiivistelmä
Työssäni olen tutkinut ratsastuksessa sattuneita tapaturmia ja siten talleilla tarvittavia ensiaputaitoja. Lisäksi olen tehnyt kyselytutkimuksen Suomen Ratsastajainliiton hyväksymille ratsastuskouluille niiden ensiapuvalmiuksista ja siitä, miten ne huomioivat turvallisuuskysymyksiä päivittäisessä toiminnassaan. Kerättyjen tietojen perusteella on koostettu soveltava ensiapukoulutus ratsastustalleille yhteistyössä HannuHenry Oy:n kanssa täydentämään puuttuvaa ja korjaamaan virheellistä tietoa tai toimintamalleja.
Yleisin vammamekanismi oli hevosen selästä putoaminen ja tyypillisimmin loukattiin ylä- ja alaraajoja. Vakavimmat vammat kohdistuivat päähän ja sisäelimiin. Vakavimmat pään vammat sattuivat ilman kypärää ratsastaneille ja kypärän käyttö väheni kokemuksen karttuessa. Useimmin tapaturmat
olivat sattuneet vapaa-ajalla, valvomattomissa olosuhteissa.
Työn tuloksena voidaan todeta, että Ratsastajainliiton asettamat minimivaatimukset toteutuvat ratsastuskouluissa erinomaisesti. Suurimmat puutteet turvallisuusasioissa löytyivät ensiapulaukun sisällöstä ja sen saatavuudessa. Myös ensiapuohjeet olisi hyvä saada kaikilla talleilla näkyville
ja liikuntarajoitukset vammojen hoidossa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Kiinnostus turvallisuusasioihin on jo ratsastuskouluissa herännyt, mutta tärkeää olisi saada myös yksityistallit saman ajattelun piiriin.
Yleisin vammamekanismi oli hevosen selästä putoaminen ja tyypillisimmin loukattiin ylä- ja alaraajoja. Vakavimmat vammat kohdistuivat päähän ja sisäelimiin. Vakavimmat pään vammat sattuivat ilman kypärää ratsastaneille ja kypärän käyttö väheni kokemuksen karttuessa. Useimmin tapaturmat
olivat sattuneet vapaa-ajalla, valvomattomissa olosuhteissa.
Työn tuloksena voidaan todeta, että Ratsastajainliiton asettamat minimivaatimukset toteutuvat ratsastuskouluissa erinomaisesti. Suurimmat puutteet turvallisuusasioissa löytyivät ensiapulaukun sisällöstä ja sen saatavuudessa. Myös ensiapuohjeet olisi hyvä saada kaikilla talleilla näkyville
ja liikuntarajoitukset vammojen hoidossa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Kiinnostus turvallisuusasioihin on jo ratsastuskouluissa herännyt, mutta tärkeää olisi saada myös yksityistallit saman ajattelun piiriin.