Hyvinvointia liikunnasta : Liikuntaprojekti Suomen Urheiluopiston henkilökunnalle
Ahola, Elisa; Nevala, Lauriina (2009)
Ahola, Elisa
Nevala, Lauriina
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905042347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905042347
Tiivistelmä
Suomen Urheiluopiston henkilökuntaan kuuluvan painonhallintaryhmän toivomuksesta toteutettiin liikunnallinen projekti jatkoksi aikaisemmin tehdylle ravitsemuksen muutoksiin perustuvalle painonhallintaprojektille. Projektin tarkoituksena oli lisätä liikunnallista elämäntapaa ja tuoda liikunta säännölliseksi osaksi elämää projektiin osallistuville.
Projekti toteutettiin Suomen Urheiluopistolla 1.9–1.12.2008 välisenä aikana. Projekti aloitettiin yhteisillä kuntotesteillä, jotka tehtiin yhteistyössä Vierumäen lääkäriaseman kanssa. Testien tarkoitus oli kartoittaa lähtötaso. Testien yhteydessä teetettiin kysely, jossa tarkasteltiin liikunnallisen elämäntavan yhteyttä yleiseen hyvinvointiin. Kuntotestien jälkeen alkoi yhteinen ohjattu kuudenviikon harjoittelujakso. Harjoittelujakson aikana käytiin läpi eri kuntoliikuntamuotoja ja niiden suoritustekniikoita. Tämän harjoittelujakson jälkeen ryhmä aloitti omatoimisen kuuden viikon harjoittelujakson, jonka tavoitteena oli itsenäinen liikunnan harrastaminen. Harjoitusjaksojen ajan ryhmäläisten oli tarkoitus pitää harjoituspäiväkirjaa, jonka tarkoitus oli saada ryhmäläiset huomaamaan oma todellinen liikunta-aktiivisuus.
Lopuksi teetettiin samat kuntotestit ja kysely, kuin projektin alussa. Kyselyn tutkimusongelmat olivat seuraavat: millainen on projektilaisten käsitys itsestään, onko liikunnan harrastamisella ja minäkäsityksellä yhteyttä toisiinsa ja millaisena projektilaiset kokevat liikunnan harrastamisen.
Projektin aikana osa testiryhmästä karsiutui pois motivaation puutteen vuoksi. Odotettuja tuloksia projektilla ei saavutettu, sillä ohjelmia ei noudatettu eikä liikuntaa harrastettu riittävästi. Tästä johtuen merkittäviä muutoksia alku- ja lopputestien välillä ei ilmennyt. Suurin yhteys näytti olevan liikunta-aktiivisuudella ja terveydellä. Muut tutkimusongelmat osoittautuivat merkityksettömiksi. P-arvon ollessa yli 0,05.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tuloksia saadaan vain silloin, kun ollaan valmiita tekemään elämän muutoksia. Motivaation lisäksi tarvitaan käytännön toimintaa ja tekoja, jotta tuloksia syntyisi.
Projekti toteutettiin Suomen Urheiluopistolla 1.9–1.12.2008 välisenä aikana. Projekti aloitettiin yhteisillä kuntotesteillä, jotka tehtiin yhteistyössä Vierumäen lääkäriaseman kanssa. Testien tarkoitus oli kartoittaa lähtötaso. Testien yhteydessä teetettiin kysely, jossa tarkasteltiin liikunnallisen elämäntavan yhteyttä yleiseen hyvinvointiin. Kuntotestien jälkeen alkoi yhteinen ohjattu kuudenviikon harjoittelujakso. Harjoittelujakson aikana käytiin läpi eri kuntoliikuntamuotoja ja niiden suoritustekniikoita. Tämän harjoittelujakson jälkeen ryhmä aloitti omatoimisen kuuden viikon harjoittelujakson, jonka tavoitteena oli itsenäinen liikunnan harrastaminen. Harjoitusjaksojen ajan ryhmäläisten oli tarkoitus pitää harjoituspäiväkirjaa, jonka tarkoitus oli saada ryhmäläiset huomaamaan oma todellinen liikunta-aktiivisuus.
Lopuksi teetettiin samat kuntotestit ja kysely, kuin projektin alussa. Kyselyn tutkimusongelmat olivat seuraavat: millainen on projektilaisten käsitys itsestään, onko liikunnan harrastamisella ja minäkäsityksellä yhteyttä toisiinsa ja millaisena projektilaiset kokevat liikunnan harrastamisen.
Projektin aikana osa testiryhmästä karsiutui pois motivaation puutteen vuoksi. Odotettuja tuloksia projektilla ei saavutettu, sillä ohjelmia ei noudatettu eikä liikuntaa harrastettu riittävästi. Tästä johtuen merkittäviä muutoksia alku- ja lopputestien välillä ei ilmennyt. Suurin yhteys näytti olevan liikunta-aktiivisuudella ja terveydellä. Muut tutkimusongelmat osoittautuivat merkityksettömiksi. P-arvon ollessa yli 0,05.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tuloksia saadaan vain silloin, kun ollaan valmiita tekemään elämän muutoksia. Motivaation lisäksi tarvitaan käytännön toimintaa ja tekoja, jotta tuloksia syntyisi.