Työssäoppiminen osana vankeinhoidon perustutkintoa
Komulainen, Eero; Häkkinen, Reijo (2009)
Komulainen, Eero
Häkkinen, Reijo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904302301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904302301
Tiivistelmä
Tehtävänämme oli suorittaa tutkimus, jonka tutkimustulosten pohjalta kirjoitamme Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselle perustutkintojen työharjoittelujaksolle harjoittelunohjauksen käsikirjan. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää ennen harjoittelunohjauksen käsikirjan kirjoittamista, voidaanko hyvän harjoittelunohjauksen käsikirjan avulla saavuttaa laadukas pedagoginen ja didaktinen taso koulutusvankiloihin toteutettavaksi. Tarkoituksena oli myös selvittää mahdollisia ongelmia ja esteitä, jotka haittaavat laadukasta ja tehokasta oppimista ohjauksen aikana koulutusvankiloissa.
Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, joka sisälsi myös kvalitatiivisen aineiston analyysia. Tutkimusote oli kehittäväntyön tutkimuksessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsitte-lee yleisimpiä oppimiskäsityksiä ja siinä perehdytään vahvasti pedagogiikan ja didaktiikan kirjallisuuteen. Tutkimusta verrataan kahteen aikaisemmin työssäoppimisesta tehtyyn väitöskirjaan: Petri Pohjonen; Työssäoppiminen tarkasteltuna ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän näkökulmasta ja Pentti Väisänen; Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa.
Tutkimuksen empiirinen osa muodostui koulutusvankiloiden harjoittelunohjaajille ja perehdyttäjille (n=61) suunnatusta kyselystä, josta saimme primaarisen aineiston työhömme. Sekundaarisena aineistona pidettiin vuosien 2006–2008 perustutkintojen kokelaiden (n=160) antamaa palautetta työharjoittelujaksoilta. Lisäksi käytössämme oli vuoden 2005–2006 koulutusvankiloiden työharjoitteluohjelmat. Primaarinen aineisto käsiteltiin SPSS 13 Base tilastoanalyysiohjelmalla tulosten esiin saamiseksi. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan työharjoittelujaksolla ilmeneviä ongelmia, opetussuunnitelmaa, kommunikaatiota, oppimista, ammatti-taitoa, palautteen antamista / arviointia, sekä kehittämistä.
Tutkimus toi esille niitä epäkohtia, joita koulutusvankiloiden ohjaajat ja perehdyttäjät olivat havainneet työssään. Tarkastellessa Väisäsen ja Pohjosen väitöskirjoissa esille nousseita ongelmia, havaittiin vastaavia esteitä työssäoppimisen ideaalimallille myös vankeinhoitolaitoksessa. Nämä ongelmat tullaan huomioimaan ja niihin pyritään vaikuttamaan harjoittelunohjauksen käsikirjaa kirjoitettaessa.
Keskeisinä ongelmina havaittiin mm. ohjaajien työajan puute ja arvostuksen puute tehtävää perehdytystyötä kohtaan. Oppilaan motivaatioon todellisen työn paljastuessa tulee myös kiinnittää erityistä huomiota laadukkaan oppimisprosessin toteutumiseksi. Opetussuunnitelmassa havaittiin laatueroja eri koulutusvankiloiden välillä, jonka vuoksi oppimistehtävien laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työharjoittelujaksolla havaittiin eniten ongelmia kuntoutus- ja muu toimintateemassa, joka kuvastui niin kokelaiden, perehdyttäjien kuin ohjaajienkin palautteista. Tutkimuksen mukaan 82 % vastaajista oli suorittanut Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen täydennyskoulutuksena perehdyttäjäkoulutuksen, joten perehdyttäjien peruskoulutustaso on hyvä. Palautteenantamisessa ja ohjauskeskustelujen suorittamisessa havaittiin puutteita tai ne sekoitettiin keskenään. Harjoittelunohjauksen kehittämisideoina oli noussut esille mm. yhteistyön tehostaminen Rskk:n ja koulutusvankiloiden välillä työharjoittelujakson aikana.
Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, joka sisälsi myös kvalitatiivisen aineiston analyysia. Tutkimusote oli kehittäväntyön tutkimuksessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsitte-lee yleisimpiä oppimiskäsityksiä ja siinä perehdytään vahvasti pedagogiikan ja didaktiikan kirjallisuuteen. Tutkimusta verrataan kahteen aikaisemmin työssäoppimisesta tehtyyn väitöskirjaan: Petri Pohjonen; Työssäoppiminen tarkasteltuna ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän näkökulmasta ja Pentti Väisänen; Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa.
Tutkimuksen empiirinen osa muodostui koulutusvankiloiden harjoittelunohjaajille ja perehdyttäjille (n=61) suunnatusta kyselystä, josta saimme primaarisen aineiston työhömme. Sekundaarisena aineistona pidettiin vuosien 2006–2008 perustutkintojen kokelaiden (n=160) antamaa palautetta työharjoittelujaksoilta. Lisäksi käytössämme oli vuoden 2005–2006 koulutusvankiloiden työharjoitteluohjelmat. Primaarinen aineisto käsiteltiin SPSS 13 Base tilastoanalyysiohjelmalla tulosten esiin saamiseksi. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan työharjoittelujaksolla ilmeneviä ongelmia, opetussuunnitelmaa, kommunikaatiota, oppimista, ammatti-taitoa, palautteen antamista / arviointia, sekä kehittämistä.
Tutkimus toi esille niitä epäkohtia, joita koulutusvankiloiden ohjaajat ja perehdyttäjät olivat havainneet työssään. Tarkastellessa Väisäsen ja Pohjosen väitöskirjoissa esille nousseita ongelmia, havaittiin vastaavia esteitä työssäoppimisen ideaalimallille myös vankeinhoitolaitoksessa. Nämä ongelmat tullaan huomioimaan ja niihin pyritään vaikuttamaan harjoittelunohjauksen käsikirjaa kirjoitettaessa.
Keskeisinä ongelmina havaittiin mm. ohjaajien työajan puute ja arvostuksen puute tehtävää perehdytystyötä kohtaan. Oppilaan motivaatioon todellisen työn paljastuessa tulee myös kiinnittää erityistä huomiota laadukkaan oppimisprosessin toteutumiseksi. Opetussuunnitelmassa havaittiin laatueroja eri koulutusvankiloiden välillä, jonka vuoksi oppimistehtävien laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työharjoittelujaksolla havaittiin eniten ongelmia kuntoutus- ja muu toimintateemassa, joka kuvastui niin kokelaiden, perehdyttäjien kuin ohjaajienkin palautteista. Tutkimuksen mukaan 82 % vastaajista oli suorittanut Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen täydennyskoulutuksena perehdyttäjäkoulutuksen, joten perehdyttäjien peruskoulutustaso on hyvä. Palautteenantamisessa ja ohjauskeskustelujen suorittamisessa havaittiin puutteita tai ne sekoitettiin keskenään. Harjoittelunohjauksen kehittämisideoina oli noussut esille mm. yhteistyön tehostaminen Rskk:n ja koulutusvankiloiden välillä työharjoittelujakson aikana.