Ajo-oikeuspäätökset Pirkanmaan poliisilaitoksessa
Välimäki, Marita (2009)
Välimäki, Marita
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904282262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904282262
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on antaa selkeä kuva poliisin ajo-oikeuspäätösten valmistelusta, itse päätöksenteosta ja siihen vaikuttavista laeista, ohjeista ja käytännöistä.
Pirkanmaan poliisilaitos aloitti toimintansa 1.1.2009. Sitä ennen ajo-oikeuskäsittelyjä käsitteli Ikaalisten ja Valkeakosken kihlakunnan poliisilaitoksessa poliisipäällikkö, Tampereella ja Vammalassa ylikonstaapeli, Kangasalan ja Mäntän kihlakunnissa komisario, Nokialla ylikonstaapeli ja komisario. Uudessa organisaatiossa ajo-oikeuskäsittelyjä tekevät sisäasiainministeriön Poliisin hallintorakennemuutoksen suunnitteluohjeen mukaisesti kuusi ylikonstaapelia. Heistä vain kolmella oli aikaisempaa kokemusta ajo-oikeuspäätösten tekemisestä saati hallinnollisista lupamenettelyistä.
Menetelmänä on käytetty eri lain säännöksiä, ja ne on koottu yhteen. Poliisin ylijohdon antamat poliisin arvot on liitetty mukaan.
Tuloksena on laaja, mutta kuitenkin typistetty ohjeistus ajo-oikeuspäätösten tekemiseen. Opinnäytetyötäni tehdessä törmäsin useaan vanhentuneeseen ohjeeseen. Ohjeet ovat myös hajallaan. Jokaisessa 31.12.2009 toimintansa lopettaneessa poliisilaitoksessa on toimittu ajo-oikeuspäätöksissä hieman eri tavalla. Osa ohjeista on lähetetty vuoden 2008 lopulla, jolloin ohjeista tuli muutenkin, ja näin ollen osa ohjeista on jäänyt huomaamatta.
Ajo-oikeuspäätökset eivät ole yksinkertaisia. Hallintolaki ohjaa toimintaa hyvin pitkälti, ja lupaylikonstaapelien koulutuksessa tulisikin kiinnittää tähän huomiota. Hallintolain käsittely on jäänyt varsin vähälle poliisihallinnossa yleensäkin. Hallintolaki vaatii kuulemaan henkilöä ennen päätöksentekoa, antamaan perustellun päätöksen ja valitusosoituksen.
Pirkanmaan poliisilaitos aloitti toimintansa 1.1.2009. Sitä ennen ajo-oikeuskäsittelyjä käsitteli Ikaalisten ja Valkeakosken kihlakunnan poliisilaitoksessa poliisipäällikkö, Tampereella ja Vammalassa ylikonstaapeli, Kangasalan ja Mäntän kihlakunnissa komisario, Nokialla ylikonstaapeli ja komisario. Uudessa organisaatiossa ajo-oikeuskäsittelyjä tekevät sisäasiainministeriön Poliisin hallintorakennemuutoksen suunnitteluohjeen mukaisesti kuusi ylikonstaapelia. Heistä vain kolmella oli aikaisempaa kokemusta ajo-oikeuspäätösten tekemisestä saati hallinnollisista lupamenettelyistä.
Menetelmänä on käytetty eri lain säännöksiä, ja ne on koottu yhteen. Poliisin ylijohdon antamat poliisin arvot on liitetty mukaan.
Tuloksena on laaja, mutta kuitenkin typistetty ohjeistus ajo-oikeuspäätösten tekemiseen. Opinnäytetyötäni tehdessä törmäsin useaan vanhentuneeseen ohjeeseen. Ohjeet ovat myös hajallaan. Jokaisessa 31.12.2009 toimintansa lopettaneessa poliisilaitoksessa on toimittu ajo-oikeuspäätöksissä hieman eri tavalla. Osa ohjeista on lähetetty vuoden 2008 lopulla, jolloin ohjeista tuli muutenkin, ja näin ollen osa ohjeista on jäänyt huomaamatta.
Ajo-oikeuspäätökset eivät ole yksinkertaisia. Hallintolaki ohjaa toimintaa hyvin pitkälti, ja lupaylikonstaapelien koulutuksessa tulisikin kiinnittää tähän huomiota. Hallintolain käsittely on jäänyt varsin vähälle poliisihallinnossa yleensäkin. Hallintolaki vaatii kuulemaan henkilöä ennen päätöksentekoa, antamaan perustellun päätöksen ja valitusosoituksen.