Tulokkaan osaamisen ja kokemuksen huomioon ottaminen perehdyttämisessä, case KCL
Tikkanen, Marjut (2009)
Tikkanen, Marjut
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904282228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904282228
Tiivistelmä
Nykypäivänä uudelle työntekijälle pitäisi luoda mahdollisuus tuoda uuteen työyhteisöönsä aiemmin hyväksi havaitsemiaan keinoja ja käytäntöjä. Opinnäytetyössä tarkastellaan uuden työntekijän perehdyttämistä keskittyen erityisesti tulokkaan kokemuksen ja osaamisen huomioon ottamiseen. Opinnäytetyön aihe on lähtöisin Oy Keskuslaboratorio – Centrallaboratorium Ab :n (KCL:n) tarpeesta uudistaa perehdytysohjelmaansa. Tarkemmassa aiheen rajauksessa näkökulmaksi täsmentyi uuden työntekijän yksilöllisyyden huomioiminen jo perehdytyksen yhteydessä.
Opinnäytetyössä tutustuttiin perehdyttämisen perusteorian lisäksi myös ihmisen yksilöllisyyteen ja siihen, mistä se muodostuu. KCL:n perehdytyksen nykytilaa ja kehityskohteita selvitettiin ryhmäkeskustelujen avulla. Keskusteluja varten koottiin kaksi erilaista ryhmää. Toinen ryhmistä muodostui yrityksessä viimeisimpinä aloittaneista työntekijöistä ja toisessa ryhmässä keskustelijat olivat esimiesasemassa olevia työntekijöitä. Ryhmissä oli viidestä seitsemään keskustelijaa.
Ryhmäkeskusteluissa nousi kiitettävästi esille sekä hyviä käytäntöjä että kehittämiskohteita. Keskustelujen ja opinnäytetyöntekijän omien havaintojen pohjalta löytyi yhteensä seitsemän kehittämiskohdetta. Lopulliset kehitysehdotukset esitettiin KCL:ssä opinnäytetyön etenemistä seuranneelle ryhmälle. Heidän kanssa tehtiin kehitysehdotuksiin viimeistelyt. Opinnäytetyön tekemisen aikana ei ollut mahdollista kokeilla kaikkien ehdotusten toimivuutta käytännössä. Teoriassa kehitysehdotukset ovat kuitenkin KCL:n tarvetta vastaavia ja muokattavissa yrityksen eri yksiköiden tarpeisiin sekä jokaiselle tulokkaalle sopivaksi perehdytysohjelmaksi.
Opinnäytetyössä tutustuttiin perehdyttämisen perusteorian lisäksi myös ihmisen yksilöllisyyteen ja siihen, mistä se muodostuu. KCL:n perehdytyksen nykytilaa ja kehityskohteita selvitettiin ryhmäkeskustelujen avulla. Keskusteluja varten koottiin kaksi erilaista ryhmää. Toinen ryhmistä muodostui yrityksessä viimeisimpinä aloittaneista työntekijöistä ja toisessa ryhmässä keskustelijat olivat esimiesasemassa olevia työntekijöitä. Ryhmissä oli viidestä seitsemään keskustelijaa.
Ryhmäkeskusteluissa nousi kiitettävästi esille sekä hyviä käytäntöjä että kehittämiskohteita. Keskustelujen ja opinnäytetyöntekijän omien havaintojen pohjalta löytyi yhteensä seitsemän kehittämiskohdetta. Lopulliset kehitysehdotukset esitettiin KCL:ssä opinnäytetyön etenemistä seuranneelle ryhmälle. Heidän kanssa tehtiin kehitysehdotuksiin viimeistelyt. Opinnäytetyön tekemisen aikana ei ollut mahdollista kokeilla kaikkien ehdotusten toimivuutta käytännössä. Teoriassa kehitysehdotukset ovat kuitenkin KCL:n tarvetta vastaavia ja muokattavissa yrityksen eri yksiköiden tarpeisiin sekä jokaiselle tulokkaalle sopivaksi perehdytysohjelmaksi.