Työnteon vaikutukset restonomiopiskelijoiden opiskeluun
Korpisalo, Kristina (2009)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Korpisalo, Kristina
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904262181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904262181
Tiivistelmä
Työnteko on kuulunut suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden tapaan opiskella jo vuosikymmeniä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että opintotuki on monelle opiskelijalle liian pieni elämiseen. Työnteolla opiskelijat varmistavat ensisijaisesti toimeentulonsa ja tulevan työmarkkinakelpoisuutensa. Lisäksi opiskelijat näkevät työnteon merkitykselliseksi oppimisen ja elämänvaihtelun kannalta. Opiskelun ja työn yhdistämisestä on tullut ajankohtainen aihe, jonka mukaan opiskelijoiden työnteolla on nähty olevan sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia opiskeluun.
Tutkimuksessa tarkasteltiin restonomiopiskelijoiden työn ja opiskelun yhdistämistä. Toimek-siantajana työlle toimi HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulu. Tutkimus tehtiin HAAGA-HELIAn opiskelijoiden opiskelujärjestelyjen parantamiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimus koostui neljästä tutkimusongelmaan liittyvästä aihealueesta, jotka olivat opiskelu, työnteko, toimeentulo ja hyvinvointi. Tutkimusta tarkasteltiin opiskelijoiden näkökulmasta.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla lokakuussa vuonna 2008 käyttäen Webropol -kyselytyökaluohjelmaa. Tutkimuksen kohteena olivat Haagan sekä Porvoon yksikön suomenkieliset restonomiopiskelijat, jotka opiskelivat päiväopiskelijoina oppilaitoksessa. Aikuisopiskelijat, ruotsin- ja englanninkieliset opiskelijat sekä ensimmäisen vuoden päiväopiskelijat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen kysely lähetettiin kaikille kohderyhmään kuuluville restonomiopiskelijoille.
Tutkimustuloksia tarkastellen restonomiopiskelijoille työnteko oli hyvin yleistä. Vastaajista noin 90 prosenttia työskenteli opintojen ohessa. Restonomiopiskelijoiden työssäkäynti oli lisääntynyt noin 30 prosenttia verraten vuoden 2004–2006 tehtyihin tutkimuksiin. Työnteko oli merkittävä osa opiskelijoiden opiskelijaelämää.
Työntekoon restonomiopiskelijat käyttivät enemmän aikaa kuin ennen. Opiskeluun käytetty aika viikossa oli pienempi kuin työhön käytetty aika. Restonomiopiskelijoiden mukaan työnantajat kannustivat ottamalla työvuorotoiveita huomioon ja sovittamalla työvuorot lukujärjestyksen ehdoin. Yleisesti ottaen restonomiopiskelijat olivat tyytyväisiä omaan taloudelliseen tilanteeseensa sekä terveydentilaansa. Johtopäätöksenä todettiin, että opiskelijoiden työssäkäynti ei ole lähitulevaisuudessa häviäviä ilmiö, vaan tärkeä osa opiskelijoiden tapaa opiskella. Tästä syystä on yritettävä huomioida restonomiopiskelijoiden työnteko paremmin opinnoissa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin restonomiopiskelijoiden työn ja opiskelun yhdistämistä. Toimek-siantajana työlle toimi HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulu. Tutkimus tehtiin HAAGA-HELIAn opiskelijoiden opiskelujärjestelyjen parantamiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimus koostui neljästä tutkimusongelmaan liittyvästä aihealueesta, jotka olivat opiskelu, työnteko, toimeentulo ja hyvinvointi. Tutkimusta tarkasteltiin opiskelijoiden näkökulmasta.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla lokakuussa vuonna 2008 käyttäen Webropol -kyselytyökaluohjelmaa. Tutkimuksen kohteena olivat Haagan sekä Porvoon yksikön suomenkieliset restonomiopiskelijat, jotka opiskelivat päiväopiskelijoina oppilaitoksessa. Aikuisopiskelijat, ruotsin- ja englanninkieliset opiskelijat sekä ensimmäisen vuoden päiväopiskelijat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen kysely lähetettiin kaikille kohderyhmään kuuluville restonomiopiskelijoille.
Tutkimustuloksia tarkastellen restonomiopiskelijoille työnteko oli hyvin yleistä. Vastaajista noin 90 prosenttia työskenteli opintojen ohessa. Restonomiopiskelijoiden työssäkäynti oli lisääntynyt noin 30 prosenttia verraten vuoden 2004–2006 tehtyihin tutkimuksiin. Työnteko oli merkittävä osa opiskelijoiden opiskelijaelämää.
Työntekoon restonomiopiskelijat käyttivät enemmän aikaa kuin ennen. Opiskeluun käytetty aika viikossa oli pienempi kuin työhön käytetty aika. Restonomiopiskelijoiden mukaan työnantajat kannustivat ottamalla työvuorotoiveita huomioon ja sovittamalla työvuorot lukujärjestyksen ehdoin. Yleisesti ottaen restonomiopiskelijat olivat tyytyväisiä omaan taloudelliseen tilanteeseensa sekä terveydentilaansa. Johtopäätöksenä todettiin, että opiskelijoiden työssäkäynti ei ole lähitulevaisuudessa häviäviä ilmiö, vaan tärkeä osa opiskelijoiden tapaa opiskella. Tästä syystä on yritettävä huomioida restonomiopiskelijoiden työnteko paremmin opinnoissa.