Kulttuurien koti -hankkeen farsinkielisten naisten ryhmän BIKVA-arviointi
Höglund, Sini (2008)
Höglund, Sini
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2008
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904232127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904232127
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Kulttuurien koti -hankkeelle, joka on ikääntyville maahanmuuttajille ja heidän omaishoitajilleen erityisesti Tampereen Hervannan alueelle suunnattu kehittämisprojekti. Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää projektin farsinkielisten naisten ryhmän kokemusta heille suunnatuista projektin kehittämistä tukimuodoista sekä välittää saatu palaute eteenpäin projektin työntekijöille, johtoryhmälle ja ohjausryhmälle. Se kuului osaksi projektiin liittyvää arviointia ja seurantaa.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvalitatiivinen arviointitutkimus, jossa käytettiin menetelmänä asiakaslähtöistä BIKVA-mallia. Tavoitteena oli ottaa farsinkielisten naisten ryhmätoimintaan osallistuneet mukaan arviointiin sekä antaa heille mahdollisuus kertoa omia näkökulmiaan ja antaa palautetta siitä. BIKVA-mallin mukaisesti käytettiin ryhmähaastatteluita. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin ryhmäläisiä ja seuraavissa vaiheissa heidän palautteensa välitettiin projektin työntekijöille, johtoryhmälle ja ohjausryhmälle. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
BIKVA-arvioinnin tuloksien perusteella voidaan todeta, että kaikki haastatellut pitivät liikunnan osuutta farsinkielisten naisten ryhmätoiminnassa myönteisenä. Yksimielisesti toiminnan vahvuutena nähtiin myös mahdollisuus keskusteluun, sekä farsin että suomen kielellä. Tämän arvioinnin tuloksissa ryhmäpalveluohjauksen merkitys kerholaisille näyttäisi olevan riippuvainen heidän kokonaistilanteestansa, kuten suomen kielen taidosta ja perhetilanteesta.
Suunniteltaessa ja toteuttaessa toimintaa ikääntyville maahanmuuttajille tulisi toiminnan tarkoitus selvittää heille ymmärrettävästi. Suomen kielen taito ja perhetilanne vaikuttavat merkittävästi ikääntyvän maahanmuuttajan tuen tarpeeseen. Omankielinen vertaisohjaus voisi olla toimiva keino osallistaa kaikista heikoimmassa asemassa olevat ikääntyvät maahanmuuttajat. Asiakkaiden ottaminen mukaan toimintojen arviointiin on olennaista. Koko organisaation tasolla käytävä keskustelu asiakkaiden palautteesta edistää asiakaslähtöisyyttä sosiaalialalla.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvalitatiivinen arviointitutkimus, jossa käytettiin menetelmänä asiakaslähtöistä BIKVA-mallia. Tavoitteena oli ottaa farsinkielisten naisten ryhmätoimintaan osallistuneet mukaan arviointiin sekä antaa heille mahdollisuus kertoa omia näkökulmiaan ja antaa palautetta siitä. BIKVA-mallin mukaisesti käytettiin ryhmähaastatteluita. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin ryhmäläisiä ja seuraavissa vaiheissa heidän palautteensa välitettiin projektin työntekijöille, johtoryhmälle ja ohjausryhmälle. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
BIKVA-arvioinnin tuloksien perusteella voidaan todeta, että kaikki haastatellut pitivät liikunnan osuutta farsinkielisten naisten ryhmätoiminnassa myönteisenä. Yksimielisesti toiminnan vahvuutena nähtiin myös mahdollisuus keskusteluun, sekä farsin että suomen kielellä. Tämän arvioinnin tuloksissa ryhmäpalveluohjauksen merkitys kerholaisille näyttäisi olevan riippuvainen heidän kokonaistilanteestansa, kuten suomen kielen taidosta ja perhetilanteesta.
Suunniteltaessa ja toteuttaessa toimintaa ikääntyville maahanmuuttajille tulisi toiminnan tarkoitus selvittää heille ymmärrettävästi. Suomen kielen taito ja perhetilanne vaikuttavat merkittävästi ikääntyvän maahanmuuttajan tuen tarpeeseen. Omankielinen vertaisohjaus voisi olla toimiva keino osallistaa kaikista heikoimmassa asemassa olevat ikääntyvät maahanmuuttajat. Asiakkaiden ottaminen mukaan toimintojen arviointiin on olennaista. Koko organisaation tasolla käytävä keskustelu asiakkaiden palautteesta edistää asiakaslähtöisyyttä sosiaalialalla.