Yhteyshenkilöiden kokemuksia 65 vuotta täyttäneiden kuntalaisten influenssarokotusten toteuttamisesta ja ehdotuksia rokotuskattavuuden nostamiseksi
Koskela, Tiina; Moisio, Piia; Pässilä, Anu (2009)
Koskela, Tiina
Moisio, Piia
Pässilä, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904212085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904212085
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotuskattavuuteen
vaikuttavia tekijöitä niissä Suomen kunnissa, joissa rokotuskattavuus on yli 60 %. Tutkimuksen tavoitteena oli
tuottaa tietoa, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää 65 vuotta täyttäneiden kuntalaisten
influenssarokotusten järjestämisistä ja rokottamiseen liittyvää tiedottamista. Opinnäytetyömme liittyy
projektiin Rokottaminen - terveyden edistäminen rokottamalla.
Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puhelimitse lomakehaastatteluna
haastattelemalla 12 kunnan influenssarokotusyhteyshenkilöä. Aineisto analysoitiin
induktiivisella sisällön analyysillä. Haastattelujen avulla selvitettiin, millaista tiedotusta on käytetty pyrittäessä
lisäämään 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotushalukkuutta, miten 65 vuotta täyttäneiden
influenssarokotukset ja rokotusten kirjaaminen on järjestetty, ja mitä ovat
influenssarokotusyhteyshenkilöiden kokemat kehittämistarpeet influenssarokotusten järjestämisessä. Haastateltavat
kokivat influenssarokotteet tärkeänä, ja kunnissa tehtiin paljon työtä, jotta kuntalaisilla olisi mahdollisuus saada rokote vaivatta. Rokotteita annettiin joustavasti ja rokotteita tarjottiin aktiivisesti.
Influenssarokotteista tiedotettiin kaikissa kunnissa, yleisimmin paikallislehdissä,
terveysasemilla sekä paikoissa, joissa ikääntyneet liikkuivat. Yhteistyö järjestöjen ja seurankuntien
kanssa oli vaihtelevaa, osassa kuntia yhteistyö oli tiivistä, osassa kuntia yhteistyötä ei tehty
lainkaan.Yhteinen sopimus influenssarokotteen henkilökohtaisesta suosittelusta oli 11 kunnassa.
Yhdessäkään kunnassa ei lähetetty kutsukirjettä influenssarokotukseen. Resurssit vaihtelivat kunnittain.
Suurimmassa osassa kuntia henkilöstöresurssit olivat riittävät rokotusten järjestämiseen, jolloin
rokotustilaisuuksien järjestämiseen oli tarpeeksi henkilökuntaa ja tilaisuuksien järjestäminen sujui ongelmitta.
Samoin tiedottamiseen koettiin pääsääntöisesti olevan tarpeeksi henkilökuntaa. Osassa kuntia
rokotustilaisuuksien järjestäminen kuitenkin edellytti henkilökunnalta joustoa ja muut työt olivat kakkossijalla.
Rokotusten kirjaaminen sujui yleensä ottaen hyvin. Keskeisinä kehittämisalueina
haastateltavat pitivät tiedottamisen parantamista ja informaation antoa influenssarokotteesta sekä
kunnan sisällä että valtakunnallisesti.
Kehittämisehdotuksenamme on henkilökohtaisen kutsukirjeen lähettäminen influenssarokotuksiin. Olisi
mielenkiintoista tietää, miten henkilökohtainen kutsukirje vaikuttaisi halukkuuteen ottaa rokote ja siten
rokotuskattavuuteen.
vaikuttavia tekijöitä niissä Suomen kunnissa, joissa rokotuskattavuus on yli 60 %. Tutkimuksen tavoitteena oli
tuottaa tietoa, jonka avulla kunnissa voidaan kehittää 65 vuotta täyttäneiden kuntalaisten
influenssarokotusten järjestämisistä ja rokottamiseen liittyvää tiedottamista. Opinnäytetyömme liittyy
projektiin Rokottaminen - terveyden edistäminen rokottamalla.
Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puhelimitse lomakehaastatteluna
haastattelemalla 12 kunnan influenssarokotusyhteyshenkilöä. Aineisto analysoitiin
induktiivisella sisällön analyysillä. Haastattelujen avulla selvitettiin, millaista tiedotusta on käytetty pyrittäessä
lisäämään 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotushalukkuutta, miten 65 vuotta täyttäneiden
influenssarokotukset ja rokotusten kirjaaminen on järjestetty, ja mitä ovat
influenssarokotusyhteyshenkilöiden kokemat kehittämistarpeet influenssarokotusten järjestämisessä. Haastateltavat
kokivat influenssarokotteet tärkeänä, ja kunnissa tehtiin paljon työtä, jotta kuntalaisilla olisi mahdollisuus saada rokote vaivatta. Rokotteita annettiin joustavasti ja rokotteita tarjottiin aktiivisesti.
Influenssarokotteista tiedotettiin kaikissa kunnissa, yleisimmin paikallislehdissä,
terveysasemilla sekä paikoissa, joissa ikääntyneet liikkuivat. Yhteistyö järjestöjen ja seurankuntien
kanssa oli vaihtelevaa, osassa kuntia yhteistyö oli tiivistä, osassa kuntia yhteistyötä ei tehty
lainkaan.Yhteinen sopimus influenssarokotteen henkilökohtaisesta suosittelusta oli 11 kunnassa.
Yhdessäkään kunnassa ei lähetetty kutsukirjettä influenssarokotukseen. Resurssit vaihtelivat kunnittain.
Suurimmassa osassa kuntia henkilöstöresurssit olivat riittävät rokotusten järjestämiseen, jolloin
rokotustilaisuuksien järjestämiseen oli tarpeeksi henkilökuntaa ja tilaisuuksien järjestäminen sujui ongelmitta.
Samoin tiedottamiseen koettiin pääsääntöisesti olevan tarpeeksi henkilökuntaa. Osassa kuntia
rokotustilaisuuksien järjestäminen kuitenkin edellytti henkilökunnalta joustoa ja muut työt olivat kakkossijalla.
Rokotusten kirjaaminen sujui yleensä ottaen hyvin. Keskeisinä kehittämisalueina
haastateltavat pitivät tiedottamisen parantamista ja informaation antoa influenssarokotteesta sekä
kunnan sisällä että valtakunnallisesti.
Kehittämisehdotuksenamme on henkilökohtaisen kutsukirjeen lähettäminen influenssarokotuksiin. Olisi
mielenkiintoista tietää, miten henkilökohtainen kutsukirje vaikuttaisi halukkuuteen ottaa rokote ja siten
rokotuskattavuuteen.