Terveydenhoitajien kuvauksia ihoatopian hoidonohjauksesta
Komonen, Sanni; Anttonen, Suvi; Kauppila, Anu; Rantanen, Päivi (2009)
Komonen, Sanni
Anttonen, Suvi
Kauppila, Anu
Rantanen, Päivi
Lahden ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904182050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904182050
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Lahden alueen lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuolloissa työskentelevien terveydenhoitajien kokemuksia ihoatopian hoidonohjauksessa. Tämän lisäksi selvitetään terveydenhoitajien mahdollisuus ammattitaidon ylläpitämiseen ihoatopian hoitoon liittyvillä koulutuksilla. Opinnäytetyössä pohditaan myös mahdollisia kehittämistarpeita ihoatopian hoidonohjaukseen liittyen. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen, koska tarve on noussut Päijät-Hämeen keskussairaalan ihotautipoliklinikan sairaanhoitajalta.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Kohderyhmä saatiin lähettämällä kaikille Lahden alueen neuvola- ja kouluterveydenhoitajalle taustatietoja kartoittava lomake, jossa kerrottiin opinnäytetyöstä sekä kysyttiin halukkuutta osallistua haastatteluun. Kaikille määräaikaan mennessä lomakkeen palauttaneille tehtiin haastattelu. Seitsemän haastattelua otettiin huomioon opinnäytetyön tuloksissa.
Terveydenhoitajien kuvauksista nousi esille, että lapsen ja nuoren ihoatopian hoitoon annetaan erilaisia ohjeita. Yhteneväisiä ja tämän hetkisiä hoito-ohjeita ei ole käytössä. Tuloksista selvisi myös, että terveydenhoitajat eivät tee suunnitelmallisia hoidonohjauksia ihoatopiaa sairastaville vaan hoidonohjaustilanteet tulevat spontaanisti normaali tarkastusten yhteydessä. Hoidonohjaukseen kaivataan lisää apuvälineitä. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että terveydenhoitajat kaipaavat tietojen päivitystä aika ajoin. Tänä vuonna ilmestyy Käypä hoito-suositus ihoatopiaan liittyen.
Ihoatopian hoidosta on olemassa selkeät ja hyvät ohjeet, mutta ne eivät välttämättä tavoita perusterveydenhuollon terveydenhoitajia. Myös koulutuksia tai teemapäiviä järjestetään. Suurimmalla osalla terveydenhoitajista ei ole näihin mahdollisuutta osallistua joko rahan tai ajan puutteen vuoksi.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Kohderyhmä saatiin lähettämällä kaikille Lahden alueen neuvola- ja kouluterveydenhoitajalle taustatietoja kartoittava lomake, jossa kerrottiin opinnäytetyöstä sekä kysyttiin halukkuutta osallistua haastatteluun. Kaikille määräaikaan mennessä lomakkeen palauttaneille tehtiin haastattelu. Seitsemän haastattelua otettiin huomioon opinnäytetyön tuloksissa.
Terveydenhoitajien kuvauksista nousi esille, että lapsen ja nuoren ihoatopian hoitoon annetaan erilaisia ohjeita. Yhteneväisiä ja tämän hetkisiä hoito-ohjeita ei ole käytössä. Tuloksista selvisi myös, että terveydenhoitajat eivät tee suunnitelmallisia hoidonohjauksia ihoatopiaa sairastaville vaan hoidonohjaustilanteet tulevat spontaanisti normaali tarkastusten yhteydessä. Hoidonohjaukseen kaivataan lisää apuvälineitä. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että terveydenhoitajat kaipaavat tietojen päivitystä aika ajoin. Tänä vuonna ilmestyy Käypä hoito-suositus ihoatopiaan liittyen.
Ihoatopian hoidosta on olemassa selkeät ja hyvät ohjeet, mutta ne eivät välttämättä tavoita perusterveydenhuollon terveydenhoitajia. Myös koulutuksia tai teemapäiviä järjestetään. Suurimmalla osalla terveydenhoitajista ei ole näihin mahdollisuutta osallistua joko rahan tai ajan puutteen vuoksi.