Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kokema terveydellinen elämänlaatu sekä kokemus hoidon tuottamasta hyödystä elämälleen
Korhonen, Sanna; Sjögren, Johanna (2009)
Korhonen, Sanna
Sjögren, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904091934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904091934
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia omasta terveydellisestä elämänlaadustaan puoli vuotta sairastumisen jälkeen sekä heidän kokemustaan hoidon tuottamasta hyödystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla aivoverenkiertohäiriöpotilaan alueellista hoitoketjua voisi edelleen kehittää. Tutkimus toteutettiin Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa yhteistyössä. Alueellisten hoitoketjujen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen on yhteistyön päämääränä.
Työn teoreettisessa osassa oli määritelty aivoverenkiertohäiriöitä yleisesti ja niiden oireita sekä vaikutusta potilaan jokapäiväiseen elämään. Elämänlaadun eri ulottuvuudet; psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja hengellinen elämänlaatu oli määritelty käsitteinä teoreettisessa osassa.
Tutkimusotteina olivat sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tiedonkeruun menetelmänä käytettiin strukturoitua haastattelulomaketta sekä avointa kysymystä. Avoimessa kysymyksessä haastateltava sai omin sanoin kertoa hoidon tuottamasta hyödystä elämän laadulleen.
Tutkimukseen osallistui kuusi haastateltavaa. Otoksen muodostaminen tapahtui Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueen potilastietokannasta. Otokseen valitut olivat kotiutuneet sairaalasta 19.8.2006 - 19.2.2007. Valittuja lähestyttiin ensin kirjeitse ja sen jälkeen heitä pyydettiin puhelimitse haastatteluun. Tutkimuksen aineisto muodostui pieneksi kadon vuoksi.
Tutkimuksessa voidaan kuitenkin todeta, että haastateltujen kokemus terveydellisestä elämänlaadustaan oli hyvä. Haastateltavat kokivat saaneensa suurimmalta osalta hyvää ja nopeaa hoitoa. Kuitenkin osalle oli jäänyt joitakin oireita tai vaivoja sairauden jälkeen. Kotona selviydyttiin päivittäisistä toiminnoista melko itsenäisesti. Haastateltavien vastaukset eivät olleet sukupuoleen viitaten eroavaisia.
Tutkimus tuotti tietoa laajemmin kuin vain tässä opinnäytetyössä raportoitu tieto. Yhteistyössä toteutettiin useita opinnäytetöitä, joissa kyseisiä potilaita haastateltiin.
Jatkossa on tarkoitus kehittää alueellisia hoitoketjuja tuotetun tiedon avulla. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme oman tutkimuksemme pohjalta aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutusta ja sen merkitystä kotona selviytymiselle.
Työn teoreettisessa osassa oli määritelty aivoverenkiertohäiriöitä yleisesti ja niiden oireita sekä vaikutusta potilaan jokapäiväiseen elämään. Elämänlaadun eri ulottuvuudet; psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja hengellinen elämänlaatu oli määritelty käsitteinä teoreettisessa osassa.
Tutkimusotteina olivat sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tiedonkeruun menetelmänä käytettiin strukturoitua haastattelulomaketta sekä avointa kysymystä. Avoimessa kysymyksessä haastateltava sai omin sanoin kertoa hoidon tuottamasta hyödystä elämän laadulleen.
Tutkimukseen osallistui kuusi haastateltavaa. Otoksen muodostaminen tapahtui Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueen potilastietokannasta. Otokseen valitut olivat kotiutuneet sairaalasta 19.8.2006 - 19.2.2007. Valittuja lähestyttiin ensin kirjeitse ja sen jälkeen heitä pyydettiin puhelimitse haastatteluun. Tutkimuksen aineisto muodostui pieneksi kadon vuoksi.
Tutkimuksessa voidaan kuitenkin todeta, että haastateltujen kokemus terveydellisestä elämänlaadustaan oli hyvä. Haastateltavat kokivat saaneensa suurimmalta osalta hyvää ja nopeaa hoitoa. Kuitenkin osalle oli jäänyt joitakin oireita tai vaivoja sairauden jälkeen. Kotona selviydyttiin päivittäisistä toiminnoista melko itsenäisesti. Haastateltavien vastaukset eivät olleet sukupuoleen viitaten eroavaisia.
Tutkimus tuotti tietoa laajemmin kuin vain tässä opinnäytetyössä raportoitu tieto. Yhteistyössä toteutettiin useita opinnäytetöitä, joissa kyseisiä potilaita haastateltiin.
Jatkossa on tarkoitus kehittää alueellisia hoitoketjuja tuotetun tiedon avulla. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme oman tutkimuksemme pohjalta aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutusta ja sen merkitystä kotona selviytymiselle.