Mielenterveyskuntoutujien valtaistuminen ryhmätoiminnalla - terveydenhallintakeinoja hyvinvoinnin edistämiseen ja terveydellisen vastuun kantamiseen
Kreula, Katriina; Uusitalo, Virpi (2009)
Kreula, Katriina
Uusitalo, Virpi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904081928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904081928
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kuului Laurea-ammattikorkeakoulun Työn rajalla -hankkeessa toteutettuun Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry:n projektiin Mielen liike - hyvän olon avaimet. Hankkeen tavoitteena on kehittää valtaistavan työn toimintamalli. Mielen liike – hyvän olon avaimet
-projektin tavoitteena on mielenterveyskuntoutujien psykofyysissosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli mielenterveyskuntoutujien terveydenhallintakeinojen vahvistaminen ja tavoitteena heidän valtaistumisensa ryhmätoiminnalla hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveydellisen vastuun kantamiseksi.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja sisälsi kymmenen hyvinvointia edistävää ryhmätapaamista joka toinen viikko 9.10.2008 - 26.2.2009. Kerrallaan kaksi tuntia kestäneet ryhmätapaamiset sisälsivät muun muassa liikuntaa, ravitsemusasioiden pohdintaa, rentoutumisharjoituksia, musiikkikerran ja museokäynnin. Ryhmän kahdeksasta jäsenestä seitsemän oli naisia ja yksi mies. Jäsenten keski-ikä oli 51 vuotta. Ryhmässä oli alun perin kaksitoista jäsentä, joista neljä keskeytti osallistumisensa ryhmään. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruumenetelminä olivat osallistuva havainnointi, valtaistumista mittaava kyselymittari ja tavoitelomake. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Ryhmäkeskusteluissa esille tulleet asiat olivat havaintojen kanssa täysin yhteneviä. Osallistujat täyttivät ryhmätoiminnan alussa ja lopussa valtaistumista mittaavat kyselymittarit, jotka yhdessä muun aineiston kanssa osoittivat valtaistumista tapahtuneen. Ryhmätoiminnan lopussa jäsenet arvioivat ryhmätoiminnan alussa asettamiensa tavoitteiden toteutuneen hyvin, mutta kehitettävääkin löytyi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite saavutettiin. Opinnäytetyössä toimiviksi osoittautuneilla ryhmätoiminnan ohjauskeinoilla voitaisiin tulevaisuudessa edistää kansanterveyttä. Koska kyseessä oli laadullinen tutkimusmenetelmä ja ryhmän jäsenet olivat jo valmiiksi kiinnostuneita terveysasioista ryhmään hakeuduttuaan, tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä.
-projektin tavoitteena on mielenterveyskuntoutujien psykofyysissosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli mielenterveyskuntoutujien terveydenhallintakeinojen vahvistaminen ja tavoitteena heidän valtaistumisensa ryhmätoiminnalla hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveydellisen vastuun kantamiseksi.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja sisälsi kymmenen hyvinvointia edistävää ryhmätapaamista joka toinen viikko 9.10.2008 - 26.2.2009. Kerrallaan kaksi tuntia kestäneet ryhmätapaamiset sisälsivät muun muassa liikuntaa, ravitsemusasioiden pohdintaa, rentoutumisharjoituksia, musiikkikerran ja museokäynnin. Ryhmän kahdeksasta jäsenestä seitsemän oli naisia ja yksi mies. Jäsenten keski-ikä oli 51 vuotta. Ryhmässä oli alun perin kaksitoista jäsentä, joista neljä keskeytti osallistumisensa ryhmään. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruumenetelminä olivat osallistuva havainnointi, valtaistumista mittaava kyselymittari ja tavoitelomake. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Ryhmäkeskusteluissa esille tulleet asiat olivat havaintojen kanssa täysin yhteneviä. Osallistujat täyttivät ryhmätoiminnan alussa ja lopussa valtaistumista mittaavat kyselymittarit, jotka yhdessä muun aineiston kanssa osoittivat valtaistumista tapahtuneen. Ryhmätoiminnan lopussa jäsenet arvioivat ryhmätoiminnan alussa asettamiensa tavoitteiden toteutuneen hyvin, mutta kehitettävääkin löytyi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite saavutettiin. Opinnäytetyössä toimiviksi osoittautuneilla ryhmätoiminnan ohjauskeinoilla voitaisiin tulevaisuudessa edistää kansanterveyttä. Koska kyseessä oli laadullinen tutkimusmenetelmä ja ryhmän jäsenet olivat jo valmiiksi kiinnostuneita terveysasioista ryhmään hakeuduttuaan, tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä.